Elämäni Hectorin vaimona, osa 1
Olipas taas mielenkiintonen työpäivä. Las Vegasissa yx nainen reservationissa luuli et luettelin varausnumeroo muffinsi suussa, koska jostain kumman syystä sille ei meinannu mennä perille et toistelin kirjainta F vaan toisti kerta toisensa jälkeen vaan et "S " ja minä siihen et eikun "F" ja sit se taas et "S?" Ja minä et "F". No menihän se lopulta jakeluun kun totesin et eikun F as Father sellasen viidennen kerran eikä suinkaan S as Sam. Ajatteli varmaan et sain vihdosta viimein tossa vaiheessa suuni tyhjäx ja muutti kiltisti sit varuksen niinkun pyysinkin ennekun ehtisin tunkee suolarinkeliä suuhuni ja alkaa puhua taas hepreaa. No sit kilautin en kaverille vaan Houstonin Holiday Inniin. Ja en sitten käsitä millä ilveellä se reservationin likka oli oikeen työnsä saanu, varmaan pomolle tekemiensä "pikku palvelusten" kautta, koska jouduin esim, kertoon sille niiden kaupungin veroprosentin sekä kertomaan mitää peruutusehdot oikeen tarkottaa. Sen lisax se vaihteli sita huoneen hintaan sen verran tiiviisti et en oo ihan varma et luettelix se Bingoloton perjantaipotin voittolukemia vai jotain tilinumeroo...Lopulta vaan totesin et paukapää anna nyt hinta, jolla on parin päivän peruutusehdot ja komissiollinen hinta tack! En uskaltanu kysyä et onx hotellissa aamupalaa tarjolla, koska se olis varmaan yritäny antaa mulle vaan lähimmän ruokakaupan puhelinnumeroo.
Sit puolet päivästä Mikko sai kicksejä kun kuvitteli meijän jonkun 50-kymppisen hirveen ähläm sähläm portinkorjaajan mun miehekseni Hectorix, joka on kamalan rikas ja ostaa mulle kaiken mitä haluan. Sit mun tartti kuulemma viedä se näytille kavereille ja porukoille jouluna. Toi oli siitä älyttömän hauskaa ja kuvitteluleikki jatku kaiken päivää ihan ihme jutuissa ja you don't even wanna know miten pitkälle se oikeen meni, kun en saanu enää jäätelöpuikkoonikaan syötyä ilman et kaveri kihertäää vieressä omien mielikuviensa kanssa. Mut ei se mitään, Hector kuulemma omisti ennen yhen Hiltonin hotellin, joten ehkä mullekin tästä mielikuvittelusta vielä riemuratkeaa, kun alan tuhlaan kaverin miljoonia ja otan komeen puutarhurin rakastajakseni. Tosin se näky kun se Hectoria oikeessa elämässä edustava henkilö aluskalsareita muistuttavissa shortseissaan tänään töissä pyöri ei ehkä anna kauheesti kauniita ajatuksia to go on tässä mielikuvittelussa muille kun Mikolle...Poor me...Ehkä Hectorille pitäs tilata aika plastikkakirurgille, ja hei tääl tulee mainospostin mukana alennuskuponkeja Botox ruiskeisiin, et ehkä sellanen sille sit kans samaanhintaan ku alkuun kerran päästään.
Mä oon niin ihastunu tähän työpaikkaani et ihan pelottaa. Kukaan ei voi käsittää miten rentoja nää työpäivät on, vaik välillä päätä hakataankin pöytään ja kirotaan kun joku urpo ei tajua puhelimen toisessa päässä yhtään mitään. Jotenkin vaan päivä vaihtuu toiseen ja oon kohta taas suomessa ruikuttamassa. Eki on ollu tällä viikolla tosi söpö näky kun se on pyöriny toimistossa mardi gras beadseja päässään, jotka se on solminu yhteen paperiklipsulla. Ja sit kun se ihan out of the blue alkaa lausuun pitkiä pätkiä runoista ja laulelee kaiken maailman suomi-iskelmiä. Mut toisaalta noi ei ookkaan oikeestaan Ekin tekosia vaan sen alter egon eli Uuno Mulkvistin. Kyllä se Uuno vaan on aika poika...
Ai niin hei kaverit arvatkaas mitä. Mä aina lörpöttelen tääl ummet ja lammet ja lumpukat elämästäni, mut hei haloo, en osaa lukee teijän ajatuksia, joten ne saa ihan kirjottaa ne paperille tai mailiin ja laittaa tuleen tänne päin!! Toinen vaihtoehto on et eksytte aamuyöllä 05.00 messariin ja puhutte mulle. So what's it gonna be!?
Olipas taas mielenkiintonen työpäivä. Las Vegasissa yx nainen reservationissa luuli et luettelin varausnumeroo muffinsi suussa, koska jostain kumman syystä sille ei meinannu mennä perille et toistelin kirjainta F vaan toisti kerta toisensa jälkeen vaan et "S " ja minä siihen et eikun "F" ja sit se taas et "S?" Ja minä et "F". No menihän se lopulta jakeluun kun totesin et eikun F as Father sellasen viidennen kerran eikä suinkaan S as Sam. Ajatteli varmaan et sain vihdosta viimein tossa vaiheessa suuni tyhjäx ja muutti kiltisti sit varuksen niinkun pyysinkin ennekun ehtisin tunkee suolarinkeliä suuhuni ja alkaa puhua taas hepreaa. No sit kilautin en kaverille vaan Houstonin Holiday Inniin. Ja en sitten käsitä millä ilveellä se reservationin likka oli oikeen työnsä saanu, varmaan pomolle tekemiensä "pikku palvelusten" kautta, koska jouduin esim, kertoon sille niiden kaupungin veroprosentin sekä kertomaan mitää peruutusehdot oikeen tarkottaa. Sen lisax se vaihteli sita huoneen hintaan sen verran tiiviisti et en oo ihan varma et luettelix se Bingoloton perjantaipotin voittolukemia vai jotain tilinumeroo...Lopulta vaan totesin et paukapää anna nyt hinta, jolla on parin päivän peruutusehdot ja komissiollinen hinta tack! En uskaltanu kysyä et onx hotellissa aamupalaa tarjolla, koska se olis varmaan yritäny antaa mulle vaan lähimmän ruokakaupan puhelinnumeroo.
Sit puolet päivästä Mikko sai kicksejä kun kuvitteli meijän jonkun 50-kymppisen hirveen ähläm sähläm portinkorjaajan mun miehekseni Hectorix, joka on kamalan rikas ja ostaa mulle kaiken mitä haluan. Sit mun tartti kuulemma viedä se näytille kavereille ja porukoille jouluna. Toi oli siitä älyttömän hauskaa ja kuvitteluleikki jatku kaiken päivää ihan ihme jutuissa ja you don't even wanna know miten pitkälle se oikeen meni, kun en saanu enää jäätelöpuikkoonikaan syötyä ilman et kaveri kihertäää vieressä omien mielikuviensa kanssa. Mut ei se mitään, Hector kuulemma omisti ennen yhen Hiltonin hotellin, joten ehkä mullekin tästä mielikuvittelusta vielä riemuratkeaa, kun alan tuhlaan kaverin miljoonia ja otan komeen puutarhurin rakastajakseni. Tosin se näky kun se Hectoria oikeessa elämässä edustava henkilö aluskalsareita muistuttavissa shortseissaan tänään töissä pyöri ei ehkä anna kauheesti kauniita ajatuksia to go on tässä mielikuvittelussa muille kun Mikolle...Poor me...Ehkä Hectorille pitäs tilata aika plastikkakirurgille, ja hei tääl tulee mainospostin mukana alennuskuponkeja Botox ruiskeisiin, et ehkä sellanen sille sit kans samaanhintaan ku alkuun kerran päästään.
Mä oon niin ihastunu tähän työpaikkaani et ihan pelottaa. Kukaan ei voi käsittää miten rentoja nää työpäivät on, vaik välillä päätä hakataankin pöytään ja kirotaan kun joku urpo ei tajua puhelimen toisessa päässä yhtään mitään. Jotenkin vaan päivä vaihtuu toiseen ja oon kohta taas suomessa ruikuttamassa. Eki on ollu tällä viikolla tosi söpö näky kun se on pyöriny toimistossa mardi gras beadseja päässään, jotka se on solminu yhteen paperiklipsulla. Ja sit kun se ihan out of the blue alkaa lausuun pitkiä pätkiä runoista ja laulelee kaiken maailman suomi-iskelmiä. Mut toisaalta noi ei ookkaan oikeestaan Ekin tekosia vaan sen alter egon eli Uuno Mulkvistin. Kyllä se Uuno vaan on aika poika...
Ai niin hei kaverit arvatkaas mitä. Mä aina lörpöttelen tääl ummet ja lammet ja lumpukat elämästäni, mut hei haloo, en osaa lukee teijän ajatuksia, joten ne saa ihan kirjottaa ne paperille tai mailiin ja laittaa tuleen tänne päin!! Toinen vaihtoehto on et eksytte aamuyöllä 05.00 messariin ja puhutte mulle. So what's it gonna be!?
posted by Sansu at 6:55 PM
0 Comments:
Post a Comment
<< Home