Triviaalia ja Soppaa
Eilisilta, trivialpursuit ja 3 kovaa kilpailijaa. (Voittajaahan ei tartte tietenkään kysellä, koska sehän olin automaattisesti minä…) Ja mikä olikaan illan hauskin kysymys. Vai pitäiskö nyt oikeastaan sanoo napakymppi kysymys? Noh tilannehan oli tämä: Mikko mennä pamautti nappulallaan pinkkiin. Eki nappas kortin ja esitti kysymyksen alueelta viihde. ” Mitä Erkki eli Eki-setä on kerännyt yli 40 vuotta?” Noh minä ja Mikko sitten tuijotetaan Ekiä, et come on, älä yritä änkee omia kysymyksiäs tähän peliin, et jos nyt vaan kiltisti lukisit sen viihdekysymyksen etkä yrittäs kusettaa ihan kympillä. Well Eki-setä ei yrittänytkään kusettaa vaan helkkari oli lukenut juuri sen kysymyksen, mikä viihteessä kysyttiin!!! Hei What are the chances!? Tossa pelissä on mitä….tyyliin kuusmiljoonaa korttia joissa yhtä monta kysymystä ja millä todennäkösyydellä Eki sai kysyä just ton Mikolta. Joo ei tartte olla ydinfyysikko tajutakseen ton hetken legendaarisuuden. (No mitä Eki-setä sit tosiaan keräili ei jäänyt mieleen, mut tällä kertaa se ei ollu kyllä mikään main pointtikaan…)
OOOOOOHHHHHH!! Toi oli mun eilinen huokaukseni keittiössä jumalaton virne naamala. (Ja taas ei sit mietitä mitä kaikkee keittiönpöydän äärellä voi puuhailla tollasia ääniä päästellessä!) Minä tein ehkä vaatimattomasti vaan maailman parasta jauhelihakeittoa. Luoja, että olin kaivannu sitä. Tosin aineksien hankkiminen meinas olla kinkkistä kun eräs demoni nimeltä Mikko ei meinannu ajan säästämisex kertoo mulle mistä päin kauppaa löytyy lihaliemikuutiot. (Kaikki jotka on ikinä jenkeissä käyny ruokakaupassa tietää mitä tarkotan ajan säästämisellä. Meidän jättisupersuuri Prisma on ehkä näille sama kun meille on lähikulman siwa, plus nää tykkää piilotella kaikenlaisia juttuja ihan ihme paikkoihi ja sellasille osastoille, minne ne ei ikimaailmassa todellakaan kuuluis… ) Niin Mikko vaan heitti kaupassa et etsi ja etene osastolta toiselle ja mä voin sit kertoo sulle et "lämpeneee, kylmenee…"riippuen siitä mihin suuntaan oikeesta osastosta painelet. No aloin sit oleen jo lähellä kayttäytyä kun kiukutteleva tenava, koska mun Ben& Jerry’sin taivaallinen Chunky Monkey jäätelöni alko sulaan kärryssä ja Mikolla meni ikuisuus ettiessä oikeeta pesuainetta ja jotain ihme rättejä meidän swifferiin (jota me ei muuten ite käytetä, koska sitä varten meitin huushollissa periamerikkalaiseen tyyliin käy siivoojat…) niin se sit välttääkseen mun kohtaukseni päätti kiltisti opastaa mut lihaliemikuutioiden luo.(jotka oli sit purkkiruokien vieressä, eivätkä lähelläkään mausteita mihin mä tai kuka tahansa hiukankin järkeä omaava yksilö ne olis änkeny)
Hei muuten Mika, jos satut tätä lukaseen, niin taas on osotettu miten pieni maailma on, koska mä tapasin täällä viime viikolla sun tuttujas. Outi (Annan kaveri ja Jukan tyttöystävä) joka on ollu sun luokallas Seinäjoella oli meillä poikkeemassa!
Mä oon aivan rakastunu Thanksgiving korttiin joka on mun työpöydälläni. (Joka oikeesti lähetettiin jostain hotellista Miksalle, mut kun se heitti sen roskiin niin mun oli pakko dyykata se sieltä. Alentavaa tiedetään, mut hei mitä sitä ei tekis söpön kortin eteen…) Siinä on teksti You got a stalker…ja kuva hätääntyneestä kalkkunasta. Joo ei ehkä kuulosta mitenkään speciaalilta tapaukselta, joka kannattas roskista kaivaa, mut se on oikeesti aivan ihana. (Plus siin oli sisallä selanen labyrintti juttu mikä piti ratkasta…)
Me ollaan kauheen aikuisia ja sivistyneitä tuolla töissä. Me ollaan nimittäin alettu kirjotteleen meijän pinkkeihin vessan seiniin kaikenlaisia juttuja, just niinkun yläasteella. Joo ja kaiki meni ihan jees, kunnes Mikko jotensakin sai sen kynän heitettyä vessan ikkunasta pihalle. Ei oo suostunu tarkemmin selitteleen mitä tapahtu, mut hmm..omituiselta kuulostaa tollanen suoritus (Ei voi olla totta! Muistin just mitä se Eki-setä keräili!!! Nimmareita!! Onpas muisti omituinen juttu, kuis se nyt yhtäkiä palas alitajunnasta, kun luulin etten rekisteröiny sitä vastausta ollenkaan. Ai niin Milla, odotin et noi olis kysyny et Mistä Juutalaiset löysi Adolf Eihmannin, et oisin saanu loistaa mut ei kun ei. Tosin viimex kun koitettiin loistaa tolla kysymyksellä Kaarle kolmessatoista huutelemalla vieraisiin pöytiin SocoColan ääreltä niin saatiin vaan nenillemme siltä hemmetin hyvännäköseltä kundilta, joka tiesi et missä Eihmann oli telotettu ja jonka Sami tunnisti Tapparan pelaajax…Et historian huomioon ottaen ei taida enää kannattaa loistaa sillä kymysyksellä... Tosin toi kysymys on kyl meitin frienshipin perusta ja kivijalka. Ihan samalla lailla kun äipän kotiviinikin.)
Joo taas on Eskola emäntä (kauheeta kun toi kuulostaa hirveelle) taas selitelly ja jaaritellu ummet ja lammet ja lumpukat et eiköhän tää ollu tässä. Ai niin KIITOS OUTI ja kumppanit postikortista jonka sain Nykistä. Hiukanko oli ihanaa saada postia (VINKKI, VINKKI, VINKKI) ja Anulle kans joka viitti raapustaa kirjeen. Ja By the way todellakin omituista et Hawaijin postilaitos ei erota Finlandia Guyanasta. Kaikille niille tiedox, jotkaei tajua pätkääkään mistä puhutaan, niin Anulle Hawaijilta laittamani kortti oli sit saanu hienon leiman et Missend to Guyana…Jees taas nähdään ettei suomi ihan oo maailmankartalla…
Eilisilta, trivialpursuit ja 3 kovaa kilpailijaa. (Voittajaahan ei tartte tietenkään kysellä, koska sehän olin automaattisesti minä…) Ja mikä olikaan illan hauskin kysymys. Vai pitäiskö nyt oikeastaan sanoo napakymppi kysymys? Noh tilannehan oli tämä: Mikko mennä pamautti nappulallaan pinkkiin. Eki nappas kortin ja esitti kysymyksen alueelta viihde. ” Mitä Erkki eli Eki-setä on kerännyt yli 40 vuotta?” Noh minä ja Mikko sitten tuijotetaan Ekiä, et come on, älä yritä änkee omia kysymyksiäs tähän peliin, et jos nyt vaan kiltisti lukisit sen viihdekysymyksen etkä yrittäs kusettaa ihan kympillä. Well Eki-setä ei yrittänytkään kusettaa vaan helkkari oli lukenut juuri sen kysymyksen, mikä viihteessä kysyttiin!!! Hei What are the chances!? Tossa pelissä on mitä….tyyliin kuusmiljoonaa korttia joissa yhtä monta kysymystä ja millä todennäkösyydellä Eki sai kysyä just ton Mikolta. Joo ei tartte olla ydinfyysikko tajutakseen ton hetken legendaarisuuden. (No mitä Eki-setä sit tosiaan keräili ei jäänyt mieleen, mut tällä kertaa se ei ollu kyllä mikään main pointtikaan…)
OOOOOOHHHHHH!! Toi oli mun eilinen huokaukseni keittiössä jumalaton virne naamala. (Ja taas ei sit mietitä mitä kaikkee keittiönpöydän äärellä voi puuhailla tollasia ääniä päästellessä!) Minä tein ehkä vaatimattomasti vaan maailman parasta jauhelihakeittoa. Luoja, että olin kaivannu sitä. Tosin aineksien hankkiminen meinas olla kinkkistä kun eräs demoni nimeltä Mikko ei meinannu ajan säästämisex kertoo mulle mistä päin kauppaa löytyy lihaliemikuutiot. (Kaikki jotka on ikinä jenkeissä käyny ruokakaupassa tietää mitä tarkotan ajan säästämisellä. Meidän jättisupersuuri Prisma on ehkä näille sama kun meille on lähikulman siwa, plus nää tykkää piilotella kaikenlaisia juttuja ihan ihme paikkoihi ja sellasille osastoille, minne ne ei ikimaailmassa todellakaan kuuluis… ) Niin Mikko vaan heitti kaupassa et etsi ja etene osastolta toiselle ja mä voin sit kertoo sulle et "lämpeneee, kylmenee…"riippuen siitä mihin suuntaan oikeesta osastosta painelet. No aloin sit oleen jo lähellä kayttäytyä kun kiukutteleva tenava, koska mun Ben& Jerry’sin taivaallinen Chunky Monkey jäätelöni alko sulaan kärryssä ja Mikolla meni ikuisuus ettiessä oikeeta pesuainetta ja jotain ihme rättejä meidän swifferiin (jota me ei muuten ite käytetä, koska sitä varten meitin huushollissa periamerikkalaiseen tyyliin käy siivoojat…) niin se sit välttääkseen mun kohtaukseni päätti kiltisti opastaa mut lihaliemikuutioiden luo.(jotka oli sit purkkiruokien vieressä, eivätkä lähelläkään mausteita mihin mä tai kuka tahansa hiukankin järkeä omaava yksilö ne olis änkeny)
Hei muuten Mika, jos satut tätä lukaseen, niin taas on osotettu miten pieni maailma on, koska mä tapasin täällä viime viikolla sun tuttujas. Outi (Annan kaveri ja Jukan tyttöystävä) joka on ollu sun luokallas Seinäjoella oli meillä poikkeemassa!
Mä oon aivan rakastunu Thanksgiving korttiin joka on mun työpöydälläni. (Joka oikeesti lähetettiin jostain hotellista Miksalle, mut kun se heitti sen roskiin niin mun oli pakko dyykata se sieltä. Alentavaa tiedetään, mut hei mitä sitä ei tekis söpön kortin eteen…) Siinä on teksti You got a stalker…ja kuva hätääntyneestä kalkkunasta. Joo ei ehkä kuulosta mitenkään speciaalilta tapaukselta, joka kannattas roskista kaivaa, mut se on oikeesti aivan ihana. (Plus siin oli sisallä selanen labyrintti juttu mikä piti ratkasta…)
Me ollaan kauheen aikuisia ja sivistyneitä tuolla töissä. Me ollaan nimittäin alettu kirjotteleen meijän pinkkeihin vessan seiniin kaikenlaisia juttuja, just niinkun yläasteella. Joo ja kaiki meni ihan jees, kunnes Mikko jotensakin sai sen kynän heitettyä vessan ikkunasta pihalle. Ei oo suostunu tarkemmin selitteleen mitä tapahtu, mut hmm..omituiselta kuulostaa tollanen suoritus (Ei voi olla totta! Muistin just mitä se Eki-setä keräili!!! Nimmareita!! Onpas muisti omituinen juttu, kuis se nyt yhtäkiä palas alitajunnasta, kun luulin etten rekisteröiny sitä vastausta ollenkaan. Ai niin Milla, odotin et noi olis kysyny et Mistä Juutalaiset löysi Adolf Eihmannin, et oisin saanu loistaa mut ei kun ei. Tosin viimex kun koitettiin loistaa tolla kysymyksellä Kaarle kolmessatoista huutelemalla vieraisiin pöytiin SocoColan ääreltä niin saatiin vaan nenillemme siltä hemmetin hyvännäköseltä kundilta, joka tiesi et missä Eihmann oli telotettu ja jonka Sami tunnisti Tapparan pelaajax…Et historian huomioon ottaen ei taida enää kannattaa loistaa sillä kymysyksellä... Tosin toi kysymys on kyl meitin frienshipin perusta ja kivijalka. Ihan samalla lailla kun äipän kotiviinikin.)
Joo taas on Eskola emäntä (kauheeta kun toi kuulostaa hirveelle) taas selitelly ja jaaritellu ummet ja lammet ja lumpukat et eiköhän tää ollu tässä. Ai niin KIITOS OUTI ja kumppanit postikortista jonka sain Nykistä. Hiukanko oli ihanaa saada postia (VINKKI, VINKKI, VINKKI) ja Anulle kans joka viitti raapustaa kirjeen. Ja By the way todellakin omituista et Hawaijin postilaitos ei erota Finlandia Guyanasta. Kaikille niille tiedox, jotkaei tajua pätkääkään mistä puhutaan, niin Anulle Hawaijilta laittamani kortti oli sit saanu hienon leiman et Missend to Guyana…Jees taas nähdään ettei suomi ihan oo maailmankartalla…
0 Comments:
Post a Comment
<< Home