Saturday, September 30, 2006
Moottorisahalla varustettu Majava, cool, sounds good...
Mun on jo jonkin aikaa tehny mieli mennä leffaan kattoon Open season. Toi on sellanen ihanalta vaikuttava piirretty metsän eläimistä. Tää mun ihmeen eläinpiirrettyfetissileffaputki alko Nemosta ja jatku Madagasgariin ja nyt olis sit niiiiiin tän vuoro. Hei ton leffan mainoksia on kaikkialla ja mä en voi sille mitään mut mä oon rakastunu sen yhteen hahmoon. Hei come on, kuka vois olla ihastumatta moottorisaha kädessä heiluvaan Majavaan!!! Sil on just sellanen ihana asenne ilme ja sit viel se saha kourassa. Mä voin niiiin samaistua siihen ja melkein lukee sen ajatukset. Toi toimii mulle niin paljo paremmin kun Texasin mottorisahamurhaaja, joka sekin ois taas jonain versiona numero 399885767 pyörimäs taas leffateatterissa. Ensinnakin:
A) Se majava osaa ehkä oikeestikin käyttää sitä sahaa, koska on luonnostaankin jo lähestulkoon rakennusinsinööri ja
B) Mun ei tartte nukkua valot päällä seuraavaa 2 kuukautta ja joka toinen minuutti tarkastaa sängynalustaa ettei siellä joku kaveri jo virittele sahaansa käyntiin hullun kiilto silmissä.
C) Mun psyykelle tollanen piirretty moottorisaha on paljon terveellismepi ja turvallisempi kun aito feikki saha. Koska en ehkä ikinä vois mennä naimisiin sen Peräpihtipeltolaisen metsurin kanssa, jos vaan saisin koko ajan flasbackeja et se kohta tekee musta leivänpäällistä.
Hector tuli eilen taas toimistolle = Mikolla hirmu hauskaa, etenki ku Hector oli laittanu pienen ponnarin. Tosin se hauskuus loppu siihen kun Hector meni ja leikkas meitin sähköt poikki ku takapihalla jotain ihmettä puuhasteli. Mä en tie et olix niiden (Hector & sen yhtä hirvee työpartneri) tarkotus korjata aitaa vai ovea, mut siihen ei mielestäni yleensä oo kuulunu sähköjohtojen poikkileikkaus. Hmm..no jokainen korjaa aitaa tyylillään...Siihen se työpäivä sitten lopahtikin ku ei mikään vempele toiminu enää ja ne kaverit alko vaan osotteleen ja syytteleen toisia siitä et kenen helv***** hieno ajatus se oli korjata aita poistamalla sähköt. Et kyllä Hector osaa.
Mun on jo jonkin aikaa tehny mieli mennä leffaan kattoon Open season. Toi on sellanen ihanalta vaikuttava piirretty metsän eläimistä. Tää mun ihmeen eläinpiirrettyfetissileffaputki alko Nemosta ja jatku Madagasgariin ja nyt olis sit niiiiiin tän vuoro. Hei ton leffan mainoksia on kaikkialla ja mä en voi sille mitään mut mä oon rakastunu sen yhteen hahmoon. Hei come on, kuka vois olla ihastumatta moottorisaha kädessä heiluvaan Majavaan!!! Sil on just sellanen ihana asenne ilme ja sit viel se saha kourassa. Mä voin niiiin samaistua siihen ja melkein lukee sen ajatukset. Toi toimii mulle niin paljo paremmin kun Texasin mottorisahamurhaaja, joka sekin ois taas jonain versiona numero 399885767 pyörimäs taas leffateatterissa. Ensinnakin:
A) Se majava osaa ehkä oikeestikin käyttää sitä sahaa, koska on luonnostaankin jo lähestulkoon rakennusinsinööri ja
B) Mun ei tartte nukkua valot päällä seuraavaa 2 kuukautta ja joka toinen minuutti tarkastaa sängynalustaa ettei siellä joku kaveri jo virittele sahaansa käyntiin hullun kiilto silmissä.
C) Mun psyykelle tollanen piirretty moottorisaha on paljon terveellismepi ja turvallisempi kun aito feikki saha. Koska en ehkä ikinä vois mennä naimisiin sen Peräpihtipeltolaisen metsurin kanssa, jos vaan saisin koko ajan flasbackeja et se kohta tekee musta leivänpäällistä.
Hector tuli eilen taas toimistolle = Mikolla hirmu hauskaa, etenki ku Hector oli laittanu pienen ponnarin. Tosin se hauskuus loppu siihen kun Hector meni ja leikkas meitin sähköt poikki ku takapihalla jotain ihmettä puuhasteli. Mä en tie et olix niiden (Hector & sen yhtä hirvee työpartneri) tarkotus korjata aitaa vai ovea, mut siihen ei mielestäni yleensä oo kuulunu sähköjohtojen poikkileikkaus. Hmm..no jokainen korjaa aitaa tyylillään...Siihen se työpäivä sitten lopahtikin ku ei mikään vempele toiminu enää ja ne kaverit alko vaan osotteleen ja syytteleen toisia siitä et kenen helv***** hieno ajatus se oli korjata aita poistamalla sähköt. Et kyllä Hector osaa.
Thursday, September 28, 2006
Elämäni Hectorin vaimona, osa 1
Olipas taas mielenkiintonen työpäivä. Las Vegasissa yx nainen reservationissa luuli et luettelin varausnumeroo muffinsi suussa, koska jostain kumman syystä sille ei meinannu mennä perille et toistelin kirjainta F vaan toisti kerta toisensa jälkeen vaan et "S " ja minä siihen et eikun "F" ja sit se taas et "S?" Ja minä et "F". No menihän se lopulta jakeluun kun totesin et eikun F as Father sellasen viidennen kerran eikä suinkaan S as Sam. Ajatteli varmaan et sain vihdosta viimein tossa vaiheessa suuni tyhjäx ja muutti kiltisti sit varuksen niinkun pyysinkin ennekun ehtisin tunkee suolarinkeliä suuhuni ja alkaa puhua taas hepreaa. No sit kilautin en kaverille vaan Houstonin Holiday Inniin. Ja en sitten käsitä millä ilveellä se reservationin likka oli oikeen työnsä saanu, varmaan pomolle tekemiensä "pikku palvelusten" kautta, koska jouduin esim, kertoon sille niiden kaupungin veroprosentin sekä kertomaan mitää peruutusehdot oikeen tarkottaa. Sen lisax se vaihteli sita huoneen hintaan sen verran tiiviisti et en oo ihan varma et luettelix se Bingoloton perjantaipotin voittolukemia vai jotain tilinumeroo...Lopulta vaan totesin et paukapää anna nyt hinta, jolla on parin päivän peruutusehdot ja komissiollinen hinta tack! En uskaltanu kysyä et onx hotellissa aamupalaa tarjolla, koska se olis varmaan yritäny antaa mulle vaan lähimmän ruokakaupan puhelinnumeroo.
Sit puolet päivästä Mikko sai kicksejä kun kuvitteli meijän jonkun 50-kymppisen hirveen ähläm sähläm portinkorjaajan mun miehekseni Hectorix, joka on kamalan rikas ja ostaa mulle kaiken mitä haluan. Sit mun tartti kuulemma viedä se näytille kavereille ja porukoille jouluna. Toi oli siitä älyttömän hauskaa ja kuvitteluleikki jatku kaiken päivää ihan ihme jutuissa ja you don't even wanna know miten pitkälle se oikeen meni, kun en saanu enää jäätelöpuikkoonikaan syötyä ilman et kaveri kihertäää vieressä omien mielikuviensa kanssa. Mut ei se mitään, Hector kuulemma omisti ennen yhen Hiltonin hotellin, joten ehkä mullekin tästä mielikuvittelusta vielä riemuratkeaa, kun alan tuhlaan kaverin miljoonia ja otan komeen puutarhurin rakastajakseni. Tosin se näky kun se Hectoria oikeessa elämässä edustava henkilö aluskalsareita muistuttavissa shortseissaan tänään töissä pyöri ei ehkä anna kauheesti kauniita ajatuksia to go on tässä mielikuvittelussa muille kun Mikolle...Poor me...Ehkä Hectorille pitäs tilata aika plastikkakirurgille, ja hei tääl tulee mainospostin mukana alennuskuponkeja Botox ruiskeisiin, et ehkä sellanen sille sit kans samaanhintaan ku alkuun kerran päästään.
Mä oon niin ihastunu tähän työpaikkaani et ihan pelottaa. Kukaan ei voi käsittää miten rentoja nää työpäivät on, vaik välillä päätä hakataankin pöytään ja kirotaan kun joku urpo ei tajua puhelimen toisessa päässä yhtään mitään. Jotenkin vaan päivä vaihtuu toiseen ja oon kohta taas suomessa ruikuttamassa. Eki on ollu tällä viikolla tosi söpö näky kun se on pyöriny toimistossa mardi gras beadseja päässään, jotka se on solminu yhteen paperiklipsulla. Ja sit kun se ihan out of the blue alkaa lausuun pitkiä pätkiä runoista ja laulelee kaiken maailman suomi-iskelmiä. Mut toisaalta noi ei ookkaan oikeestaan Ekin tekosia vaan sen alter egon eli Uuno Mulkvistin. Kyllä se Uuno vaan on aika poika...
Ai niin hei kaverit arvatkaas mitä. Mä aina lörpöttelen tääl ummet ja lammet ja lumpukat elämästäni, mut hei haloo, en osaa lukee teijän ajatuksia, joten ne saa ihan kirjottaa ne paperille tai mailiin ja laittaa tuleen tänne päin!! Toinen vaihtoehto on et eksytte aamuyöllä 05.00 messariin ja puhutte mulle. So what's it gonna be!?
Olipas taas mielenkiintonen työpäivä. Las Vegasissa yx nainen reservationissa luuli et luettelin varausnumeroo muffinsi suussa, koska jostain kumman syystä sille ei meinannu mennä perille et toistelin kirjainta F vaan toisti kerta toisensa jälkeen vaan et "S " ja minä siihen et eikun "F" ja sit se taas et "S?" Ja minä et "F". No menihän se lopulta jakeluun kun totesin et eikun F as Father sellasen viidennen kerran eikä suinkaan S as Sam. Ajatteli varmaan et sain vihdosta viimein tossa vaiheessa suuni tyhjäx ja muutti kiltisti sit varuksen niinkun pyysinkin ennekun ehtisin tunkee suolarinkeliä suuhuni ja alkaa puhua taas hepreaa. No sit kilautin en kaverille vaan Houstonin Holiday Inniin. Ja en sitten käsitä millä ilveellä se reservationin likka oli oikeen työnsä saanu, varmaan pomolle tekemiensä "pikku palvelusten" kautta, koska jouduin esim, kertoon sille niiden kaupungin veroprosentin sekä kertomaan mitää peruutusehdot oikeen tarkottaa. Sen lisax se vaihteli sita huoneen hintaan sen verran tiiviisti et en oo ihan varma et luettelix se Bingoloton perjantaipotin voittolukemia vai jotain tilinumeroo...Lopulta vaan totesin et paukapää anna nyt hinta, jolla on parin päivän peruutusehdot ja komissiollinen hinta tack! En uskaltanu kysyä et onx hotellissa aamupalaa tarjolla, koska se olis varmaan yritäny antaa mulle vaan lähimmän ruokakaupan puhelinnumeroo.
Sit puolet päivästä Mikko sai kicksejä kun kuvitteli meijän jonkun 50-kymppisen hirveen ähläm sähläm portinkorjaajan mun miehekseni Hectorix, joka on kamalan rikas ja ostaa mulle kaiken mitä haluan. Sit mun tartti kuulemma viedä se näytille kavereille ja porukoille jouluna. Toi oli siitä älyttömän hauskaa ja kuvitteluleikki jatku kaiken päivää ihan ihme jutuissa ja you don't even wanna know miten pitkälle se oikeen meni, kun en saanu enää jäätelöpuikkoonikaan syötyä ilman et kaveri kihertäää vieressä omien mielikuviensa kanssa. Mut ei se mitään, Hector kuulemma omisti ennen yhen Hiltonin hotellin, joten ehkä mullekin tästä mielikuvittelusta vielä riemuratkeaa, kun alan tuhlaan kaverin miljoonia ja otan komeen puutarhurin rakastajakseni. Tosin se näky kun se Hectoria oikeessa elämässä edustava henkilö aluskalsareita muistuttavissa shortseissaan tänään töissä pyöri ei ehkä anna kauheesti kauniita ajatuksia to go on tässä mielikuvittelussa muille kun Mikolle...Poor me...Ehkä Hectorille pitäs tilata aika plastikkakirurgille, ja hei tääl tulee mainospostin mukana alennuskuponkeja Botox ruiskeisiin, et ehkä sellanen sille sit kans samaanhintaan ku alkuun kerran päästään.
Mä oon niin ihastunu tähän työpaikkaani et ihan pelottaa. Kukaan ei voi käsittää miten rentoja nää työpäivät on, vaik välillä päätä hakataankin pöytään ja kirotaan kun joku urpo ei tajua puhelimen toisessa päässä yhtään mitään. Jotenkin vaan päivä vaihtuu toiseen ja oon kohta taas suomessa ruikuttamassa. Eki on ollu tällä viikolla tosi söpö näky kun se on pyöriny toimistossa mardi gras beadseja päässään, jotka se on solminu yhteen paperiklipsulla. Ja sit kun se ihan out of the blue alkaa lausuun pitkiä pätkiä runoista ja laulelee kaiken maailman suomi-iskelmiä. Mut toisaalta noi ei ookkaan oikeestaan Ekin tekosia vaan sen alter egon eli Uuno Mulkvistin. Kyllä se Uuno vaan on aika poika...
Ai niin hei kaverit arvatkaas mitä. Mä aina lörpöttelen tääl ummet ja lammet ja lumpukat elämästäni, mut hei haloo, en osaa lukee teijän ajatuksia, joten ne saa ihan kirjottaa ne paperille tai mailiin ja laittaa tuleen tänne päin!! Toinen vaihtoehto on et eksytte aamuyöllä 05.00 messariin ja puhutte mulle. So what's it gonna be!?
Wednesday, September 27, 2006
jookos kookos...
Onpahan otsikko, joka ei tarkota sitten yhtikäs mittään..Vähä niinku ei välillä mikään muukaan näis mun pölinöissäni...Mulla oli tänää pikkasen rauhaton päivä töissä ja aloin naureskella naurettavimmillekin jutuille. Esimerkix kauheen moni selväpäinen tuskin näkis mitään hauskaa tallinnalaisessa matkatoimiston nimessä Reisiekspert, mut meitsihän alko ihan kympillä väsyneenä hihitteleen, et mäkin haluun tonne töihin ja soittelen sitten hotelleihin, et "it's Sanna-Maria from thingh experts..." mut kai sitä olis kiva olla tollanen reisi ekspertti, mielummin kuitenki reisi kun nilkka, nilkka on niin kauheen ohkanen, paisi jos on joku Toni Halme, jolla ei oo mitään ohkasta, kait... No toi episodi nyt tuli muutenki sen jälkeen ku olin soittanu 11 hotelliin kyselläkseni huonetta, jossa ei olis kokolattiamattoo, et oli ehkä toi herpaantuminen jo jotenki lipsunu epämääräselle tasolle. Etenki ku olin käyny suht mielenkiintosen keskustelun yhen front deskiläisen kanssa:
MINÄ: " do you have any guest rooms with hardwood floors, so that there wouldn't be a carpet?"
HÄN: "Do we have rooms with floors?"
Gosh meinasin todeta tohon, et I sure hope so. Aikas ikävä asiakkaille meinaan , jos ei olis huoneissa lattioita...Hitto et nää Jenkit on välillä koomisia kavereita.
Tota kun meitsi oli pieni niin siihen aikaan kiersi viel pölynimurikauppiaita ovelta ovelle (eli tarina siis sijoittuu aikakauteen ennen sivilisaation syntyä...). Muistan meinaan ku mummo aina niitä ovisilmästä kyttäili ja jätti oven avaamatta ku leikki ettei ollu kotosalla, vaik hei ikävä kyllä pakko kertoo pikku salaisuus, et ne näkee kyl et siit ovisilmästä tsiikataan...(minkähän takia mummo sensuroi vaan pölynimurikauppiaat ja päästi kaikki hemmetin huonekalukauppiaat sisään ja pääty ostaan uusia sohvia..hmm..ehkä mummo vaaan oli sohvaaddikti pahalla fetissillä...Puhun muuten samasta mummosta, joka pölli mun suklaaleipäni Singiksessä!!) Joo siis takasin pölynimurikauppiaisiin, eli siis niitä kutsuttiin aina helppoheikeix, enkä oikentajunnu tota ku mun mielestä oli vaan lähinnä kamalan vaivanloista painella ovelta ovelle väkisin tunkemassa sisään kaataan roskia toisten eteisen matolle. Mut tänään mulle selvis et nykyään toi sanonta voikin pitää paikkaansa ja musta saattaa tulla imurikauppias tänne Beverly Hillsiin!! Kun kävelin töistä äskön kotiin kiertoreittiä imurikaupan ohi, niin siellä seiso myyjä ikkunan edessä Corona pullo kädessä hiukkaa siemaillen!! Ja siellä oli vieläasiakkaitakin ostoksilla!! Mihin tää maailma meneekään..
Ja nyt on sit pakko tunnustaa, et oon päätyny taas taloudellisex pihix Seppo säästäjäx ja menin ja ostin tarjouksesta 1,75 l Southern Confort pullon!! Säästökoko u know...Mut siis en todellakaan oo mikään alkoholisti, päin vastoin! Koska jos olisin alkoholisti niin kävisin vaan salaa AA:ssa enkä puhuis kaikista näistä juomista. U know sit mulla olis piilopullo vaatekaapissa (wait a minute, mun pullo on säilytyksessä mun vaatekaapissa...pitäsköhän huolestua...) Mut siis anycase jos ton kokosen pullon saa 15 eurolla niin eihän sitä nyt voi kauppaankaan jättää. Eipä tartte ostaa mitään juhlajuomia sit pitkään aikaan. Ja Mikko teki just maanantaina päätöksen viettää alkoholiton kuukausi (ja ehkä kuulemma toinen ja kolmaskin) niin ehkä mullakin tulee jätettyä väliin muutaman drinksun siemailu jos muutkaan ei ota. Tosin oli ehkä hiukan törkeetä kun Mikko totes et on mun vikani et se on näin alkoholisoituneelle tielle ajautunu, et mun tänne tuloni kuulemma sai sen aikaan. Mä vierittäisin tästä kyllä syyt ton Holopaisen taatternaakkelin niskoille, koska käytännössä katsoen en edes tiennyt mitä alkoholi oli ennen kun kaveriin törmäsin. (Hmm muistellaanpas taas sitä ensimmäistä kertaa kun oon tatuun kunnolla törmänny, koululla sen penkkareissa, kaveri vetelee jääkiekkokuteissa suht hyvässä kunnossa rappusia alas niin et ei meinaa portaat riittäää ja pientä matti Nykäsmäistä etukenoa saattoi olla havaittavissa...)Tatu no hard feelings buddy, u're the best joka tapauksessa!!
ÖÖÖ...jokohan tää epämääränen assosiointi alkas taas riittään, musta tuntuu et kaikki on jo pudonnu kärryiltä eniveis... No laitan nyt tähän viel kuvan mun kauppasaaliista.
Onpahan otsikko, joka ei tarkota sitten yhtikäs mittään..Vähä niinku ei välillä mikään muukaan näis mun pölinöissäni...Mulla oli tänää pikkasen rauhaton päivä töissä ja aloin naureskella naurettavimmillekin jutuille. Esimerkix kauheen moni selväpäinen tuskin näkis mitään hauskaa tallinnalaisessa matkatoimiston nimessä Reisiekspert, mut meitsihän alko ihan kympillä väsyneenä hihitteleen, et mäkin haluun tonne töihin ja soittelen sitten hotelleihin, et "it's Sanna-Maria from thingh experts..." mut kai sitä olis kiva olla tollanen reisi ekspertti, mielummin kuitenki reisi kun nilkka, nilkka on niin kauheen ohkanen, paisi jos on joku Toni Halme, jolla ei oo mitään ohkasta, kait... No toi episodi nyt tuli muutenki sen jälkeen ku olin soittanu 11 hotelliin kyselläkseni huonetta, jossa ei olis kokolattiamattoo, et oli ehkä toi herpaantuminen jo jotenki lipsunu epämääräselle tasolle. Etenki ku olin käyny suht mielenkiintosen keskustelun yhen front deskiläisen kanssa:
MINÄ: " do you have any guest rooms with hardwood floors, so that there wouldn't be a carpet?"
HÄN: "Do we have rooms with floors?"
Gosh meinasin todeta tohon, et I sure hope so. Aikas ikävä asiakkaille meinaan , jos ei olis huoneissa lattioita...Hitto et nää Jenkit on välillä koomisia kavereita.
Tota kun meitsi oli pieni niin siihen aikaan kiersi viel pölynimurikauppiaita ovelta ovelle (eli tarina siis sijoittuu aikakauteen ennen sivilisaation syntyä...). Muistan meinaan ku mummo aina niitä ovisilmästä kyttäili ja jätti oven avaamatta ku leikki ettei ollu kotosalla, vaik hei ikävä kyllä pakko kertoo pikku salaisuus, et ne näkee kyl et siit ovisilmästä tsiikataan...(minkähän takia mummo sensuroi vaan pölynimurikauppiaat ja päästi kaikki hemmetin huonekalukauppiaat sisään ja pääty ostaan uusia sohvia..hmm..ehkä mummo vaaan oli sohvaaddikti pahalla fetissillä...Puhun muuten samasta mummosta, joka pölli mun suklaaleipäni Singiksessä!!) Joo siis takasin pölynimurikauppiaisiin, eli siis niitä kutsuttiin aina helppoheikeix, enkä oikentajunnu tota ku mun mielestä oli vaan lähinnä kamalan vaivanloista painella ovelta ovelle väkisin tunkemassa sisään kaataan roskia toisten eteisen matolle. Mut tänään mulle selvis et nykyään toi sanonta voikin pitää paikkaansa ja musta saattaa tulla imurikauppias tänne Beverly Hillsiin!! Kun kävelin töistä äskön kotiin kiertoreittiä imurikaupan ohi, niin siellä seiso myyjä ikkunan edessä Corona pullo kädessä hiukkaa siemaillen!! Ja siellä oli vieläasiakkaitakin ostoksilla!! Mihin tää maailma meneekään..
Ja nyt on sit pakko tunnustaa, et oon päätyny taas taloudellisex pihix Seppo säästäjäx ja menin ja ostin tarjouksesta 1,75 l Southern Confort pullon!! Säästökoko u know...Mut siis en todellakaan oo mikään alkoholisti, päin vastoin! Koska jos olisin alkoholisti niin kävisin vaan salaa AA:ssa enkä puhuis kaikista näistä juomista. U know sit mulla olis piilopullo vaatekaapissa (wait a minute, mun pullo on säilytyksessä mun vaatekaapissa...pitäsköhän huolestua...) Mut siis anycase jos ton kokosen pullon saa 15 eurolla niin eihän sitä nyt voi kauppaankaan jättää. Eipä tartte ostaa mitään juhlajuomia sit pitkään aikaan. Ja Mikko teki just maanantaina päätöksen viettää alkoholiton kuukausi (ja ehkä kuulemma toinen ja kolmaskin) niin ehkä mullakin tulee jätettyä väliin muutaman drinksun siemailu jos muutkaan ei ota. Tosin oli ehkä hiukan törkeetä kun Mikko totes et on mun vikani et se on näin alkoholisoituneelle tielle ajautunu, et mun tänne tuloni kuulemma sai sen aikaan. Mä vierittäisin tästä kyllä syyt ton Holopaisen taatternaakkelin niskoille, koska käytännössä katsoen en edes tiennyt mitä alkoholi oli ennen kun kaveriin törmäsin. (Hmm muistellaanpas taas sitä ensimmäistä kertaa kun oon tatuun kunnolla törmänny, koululla sen penkkareissa, kaveri vetelee jääkiekkokuteissa suht hyvässä kunnossa rappusia alas niin et ei meinaa portaat riittäää ja pientä matti Nykäsmäistä etukenoa saattoi olla havaittavissa...)Tatu no hard feelings buddy, u're the best joka tapauksessa!!
ÖÖÖ...jokohan tää epämääränen assosiointi alkas taas riittään, musta tuntuu et kaikki on jo pudonnu kärryiltä eniveis... No laitan nyt tähän viel kuvan mun kauppasaaliista.
Sunday, September 24, 2006
kuva kollaasi...
Käväsin tossa pikku kävelyllä ja räpsin teitille harvoille ja valikoituneille lukijoille jotain silmäniloa. Kuvat ku o varmasti kivempia ku nää mun toisinaan hämärääkin hämärämmät sepustukseni. Oli muuten kiva kävely, päädyin kuolaan Beverly Hillsin BMW:n ikkunan taa ja aloin flirttaileen yhen myyjän kaa, joka vilkutteli meitsille. Olis varmaan pitäny käydä kysyyn josko kaveri ois töiden jälkeen halunnu viedä mut pikku ajelulle sillä taivaallisen näkösellä uudella roadsterilla...
Anycase, enjoy my kuvakollaasi, meitsi menee tuijottaan töllöstä sellasta leffaa, jota ei onnex oo koskaan aikasemmin tullu katottua kun vaan ehkä tyyliin joka joulu nelosen Hanks maratonin aikana. Eli Forrest Gump kutsuu. Adios!
Käväsin tossa pikku kävelyllä ja räpsin teitille harvoille ja valikoituneille lukijoille jotain silmäniloa. Kuvat ku o varmasti kivempia ku nää mun toisinaan hämärääkin hämärämmät sepustukseni. Oli muuten kiva kävely, päädyin kuolaan Beverly Hillsin BMW:n ikkunan taa ja aloin flirttaileen yhen myyjän kaa, joka vilkutteli meitsille. Olis varmaan pitäny käydä kysyyn josko kaveri ois töiden jälkeen halunnu viedä mut pikku ajelulle sillä taivaallisen näkösellä uudella roadsterilla...
Anycase, enjoy my kuvakollaasi, meitsi menee tuijottaan töllöstä sellasta leffaa, jota ei onnex oo koskaan aikasemmin tullu katottua kun vaan ehkä tyyliin joka joulu nelosen Hanks maratonin aikana. Eli Forrest Gump kutsuu. Adios!
What a night, no more alcohol 4 me, just fruits and berries...
Jees, koska mikään ei tunnetusti mee niinku o suunnitellu, niin totta kai mun eilinen päiväkin sit kolahti tohon kategoriaa. Luin takapihalla joo ehkä sadasosa sekunnin ja kolmeen lauseen verran. (aikas pirun nopee lukija muuten oonkin…) Ja pääsin kyl sinne ostoksille, hell yeah, ainahan sitä nyt paikat löytää, missä mastercard kelpaa. Mut prätkäily jäi väliin samoin kun alcohol free weekendi…Eki halus katos viedä mut ja Mikon syömään Mexicolaista, NAM, strawberry margaritalla kiitos, NAM ja sit teatteriin kattoon ku kax miestä esittää Bingo-illassa istuvia naisia spektaakkelissa nimelta The queen of Bingo! Se oli ihan ok, päästiin väliajalla hei itekin pelaan bingoo huippu palkinnosta eli pakastetusta kalkkunasta. Koska jäin yhden numeron päähän bingosta niin meillä ei oo kiitospäivänä sapuskaa pöydässä ellei pojat sit lähe metsälle. Kuinka traagista. Melkein yhtä traagista kun sen toisen lihavahkon näyttelijän vihree luomiväri tai kun se toinen kerran vahingossa unohti heittää laininsa kimittävällä äänellä ja tuli sellanen möree lausahdus, jolle kaikki alko kaoottisesti nauraan...
No sit tuli tehtyä legendaarinen virhe. Lähdettyä yhdelle…Marcello ja Heikki oli just ostanu uuden aivan sairaan makeen Audin maasturin sellasella koko katon sun roofilla, niin pakkohan sitä oli painella Abbysiin niiden kaa sillä kyydillä!!! Ja Abby’s on kuuluisa niiden helv…voimakkaista martineista ja kun sellanen isketään kuule kouraan niin ei aleta uliseen ja ruikuttaan mistään alcohol free viikonlopusta vaan kiltisti aletaan siemaileen ja testaan kuinka ladymäisesti osataan kävellä (kato martinilasi ei oo se kaikista kätevin juttu kun kävelet baarissa eteenpäin tai miksei taaksekinpäin, sen nesteen kun kuulus pysyä lasissa eikä pyrkiä sieltä reunojen yli pihalle…)! No siellä sitten lasi vaihtui actually viel toiseen, rasberry martiniin, ja johan oltiinkin pikkusievissä. Toi paikka on tosi fantsu ku ne laittaa oikeestikin noihin drinkkeihin sulosia koristeita, kuten mustikoita tai vadelmia tai omenan siivuja killuun siihen lasiin =) Niin tulee kato samalla saatua se vitamiiniannoskin!! Enhän mäkään noit drinksuja olis ottanu ellen olis unohtanu ostaa vitamiineja ja nyt sit ajattelin hoitaa sen niiden annostelun tota kautta…UUUU information for boys only, mä näin ku kax suhteellisen hottia naista were making out! Abby’s kun on edelleenki samaansukupuoleensuuntautuvien baari. Mut don’t worry, en ite oo muuttanu suuntautumistani!! Johtuu varmaan siit ettei Eva Longoria oo tullu vastaan siellä, jos meinaan olis niin ois voinu olla vaikeuksia pitää näppejä erossa…UUU ja ai niin huhu Abbysista viime vuodelta, Anna Nicole Smith on hillunu kyseisessä paikassa aivan turvat täynnä melkein hommailemassa jonkun kundin kaa...Kunnes sen henkivartijat kanto sen sammuneena pois.Tää oli tosi tärkee pointti!!
Sit jossain vaiheessa iltaa päätettiin vaihtaa viereiseen baariin. En tajua mikä oli pointti siinä vedossa kun samanlaisissa tiukoissa vaimonhakkaajapaidoissa nekin baarimikon siel tarjoili, et ei paljo maisema muuttunu, paitsi et tääl toises paikas oli aivan sikana miehiä, ja sit vuorostaan ne maiking out with each other…Anyways, paineltiin sit VIP jonosta tunkemalla tyylikkäästi seteli portsarin kouraan ku ei jaksettu jonottaa siin kulman taa kaartuvassa ihmispaljoudessa. Homot on muuten by the way hyvännäkösiä! Nyt tajuan mixei niit namupaloja oo tullu tääl vastaan, ne kaikki ku on jo löytäny oman dudensa….Hei tää pitää kertoo. Olin sit veskijonossa. (joo joo ei tää oo mikään tuhma poop stoori…) ja siel oli vaan 4 veskikoppia ja pitkähköt jonot. Tällä kertaa tosin kaikki sukupuoleen tai suuntautumiseen katsomatta käytti samaa restonomia, eli heh kunditkin joutu jonottaan. No siin mun edes jammaili joku kundi koko ajan ihan innoissaan ja alko sit heittään jotain läppää mulle. Sit toinenkin kaveri alko jutusteleen ja hei mä muodostin niiden kanssa allianssin!!! Kun kato joku meinas etuilla sieltä meitin vessojen puolelle. (kato oli oma jono kahteen oikeen puoleiseen koppiin ja eri jono kahteen vasemman puoleiseen koppiin) ja siis kukaan oikeistolainen Saulin korvikehan ei ala tunkeen meitin vasemmalla puolella jonottavien vessakoppiin. Joten yx kaveri meistä harhautti sitä alkamalla kinaan ja meitsi luikahti salakavalasti sen oikeistolaisen käden ali sinne koppiin ennen ku se ehti ees tajuaan et mitä tapahtu! Mut hei meijän ”tyttöjen” täytyy pitää yhtä! sit kun pääsin pöytään takas niin pojat oli saanu seuraa ja se yx alko yht äkkiä selittään et ”you look so gorgeus and I look like shit” (hmm…johtuskohan siit et mä oon tyttö ja sä oot kundi…) ja kaveri teki sit sen virheen niinku kaikki aina ja meni arvuutteleen et oon venäjältä, jonka jälkeen korjas yhtä hyvään vaihtoehtoon eli ruotsiin. Oh well, keksipä ainakin jotain muuta, ku et oox Kansasista tai Kanadasta…
Jees, koska mikään ei tunnetusti mee niinku o suunnitellu, niin totta kai mun eilinen päiväkin sit kolahti tohon kategoriaa. Luin takapihalla joo ehkä sadasosa sekunnin ja kolmeen lauseen verran. (aikas pirun nopee lukija muuten oonkin…) Ja pääsin kyl sinne ostoksille, hell yeah, ainahan sitä nyt paikat löytää, missä mastercard kelpaa. Mut prätkäily jäi väliin samoin kun alcohol free weekendi…Eki halus katos viedä mut ja Mikon syömään Mexicolaista, NAM, strawberry margaritalla kiitos, NAM ja sit teatteriin kattoon ku kax miestä esittää Bingo-illassa istuvia naisia spektaakkelissa nimelta The queen of Bingo! Se oli ihan ok, päästiin väliajalla hei itekin pelaan bingoo huippu palkinnosta eli pakastetusta kalkkunasta. Koska jäin yhden numeron päähän bingosta niin meillä ei oo kiitospäivänä sapuskaa pöydässä ellei pojat sit lähe metsälle. Kuinka traagista. Melkein yhtä traagista kun sen toisen lihavahkon näyttelijän vihree luomiväri tai kun se toinen kerran vahingossa unohti heittää laininsa kimittävällä äänellä ja tuli sellanen möree lausahdus, jolle kaikki alko kaoottisesti nauraan...
No sit tuli tehtyä legendaarinen virhe. Lähdettyä yhdelle…Marcello ja Heikki oli just ostanu uuden aivan sairaan makeen Audin maasturin sellasella koko katon sun roofilla, niin pakkohan sitä oli painella Abbysiin niiden kaa sillä kyydillä!!! Ja Abby’s on kuuluisa niiden helv…voimakkaista martineista ja kun sellanen isketään kuule kouraan niin ei aleta uliseen ja ruikuttaan mistään alcohol free viikonlopusta vaan kiltisti aletaan siemaileen ja testaan kuinka ladymäisesti osataan kävellä (kato martinilasi ei oo se kaikista kätevin juttu kun kävelet baarissa eteenpäin tai miksei taaksekinpäin, sen nesteen kun kuulus pysyä lasissa eikä pyrkiä sieltä reunojen yli pihalle…)! No siellä sitten lasi vaihtui actually viel toiseen, rasberry martiniin, ja johan oltiinkin pikkusievissä. Toi paikka on tosi fantsu ku ne laittaa oikeestikin noihin drinkkeihin sulosia koristeita, kuten mustikoita tai vadelmia tai omenan siivuja killuun siihen lasiin =) Niin tulee kato samalla saatua se vitamiiniannoskin!! Enhän mäkään noit drinksuja olis ottanu ellen olis unohtanu ostaa vitamiineja ja nyt sit ajattelin hoitaa sen niiden annostelun tota kautta…UUUU information for boys only, mä näin ku kax suhteellisen hottia naista were making out! Abby’s kun on edelleenki samaansukupuoleensuuntautuvien baari. Mut don’t worry, en ite oo muuttanu suuntautumistani!! Johtuu varmaan siit ettei Eva Longoria oo tullu vastaan siellä, jos meinaan olis niin ois voinu olla vaikeuksia pitää näppejä erossa…UUU ja ai niin huhu Abbysista viime vuodelta, Anna Nicole Smith on hillunu kyseisessä paikassa aivan turvat täynnä melkein hommailemassa jonkun kundin kaa...Kunnes sen henkivartijat kanto sen sammuneena pois.Tää oli tosi tärkee pointti!!
Sit jossain vaiheessa iltaa päätettiin vaihtaa viereiseen baariin. En tajua mikä oli pointti siinä vedossa kun samanlaisissa tiukoissa vaimonhakkaajapaidoissa nekin baarimikon siel tarjoili, et ei paljo maisema muuttunu, paitsi et tääl toises paikas oli aivan sikana miehiä, ja sit vuorostaan ne maiking out with each other…Anyways, paineltiin sit VIP jonosta tunkemalla tyylikkäästi seteli portsarin kouraan ku ei jaksettu jonottaa siin kulman taa kaartuvassa ihmispaljoudessa. Homot on muuten by the way hyvännäkösiä! Nyt tajuan mixei niit namupaloja oo tullu tääl vastaan, ne kaikki ku on jo löytäny oman dudensa….Hei tää pitää kertoo. Olin sit veskijonossa. (joo joo ei tää oo mikään tuhma poop stoori…) ja siel oli vaan 4 veskikoppia ja pitkähköt jonot. Tällä kertaa tosin kaikki sukupuoleen tai suuntautumiseen katsomatta käytti samaa restonomia, eli heh kunditkin joutu jonottaan. No siin mun edes jammaili joku kundi koko ajan ihan innoissaan ja alko sit heittään jotain läppää mulle. Sit toinenkin kaveri alko jutusteleen ja hei mä muodostin niiden kanssa allianssin!!! Kun kato joku meinas etuilla sieltä meitin vessojen puolelle. (kato oli oma jono kahteen oikeen puoleiseen koppiin ja eri jono kahteen vasemman puoleiseen koppiin) ja siis kukaan oikeistolainen Saulin korvikehan ei ala tunkeen meitin vasemmalla puolella jonottavien vessakoppiin. Joten yx kaveri meistä harhautti sitä alkamalla kinaan ja meitsi luikahti salakavalasti sen oikeistolaisen käden ali sinne koppiin ennen ku se ehti ees tajuaan et mitä tapahtu! Mut hei meijän ”tyttöjen” täytyy pitää yhtä! sit kun pääsin pöytään takas niin pojat oli saanu seuraa ja se yx alko yht äkkiä selittään et ”you look so gorgeus and I look like shit” (hmm…johtuskohan siit et mä oon tyttö ja sä oot kundi…) ja kaveri teki sit sen virheen niinku kaikki aina ja meni arvuutteleen et oon venäjältä, jonka jälkeen korjas yhtä hyvään vaihtoehtoon eli ruotsiin. Oh well, keksipä ainakin jotain muuta, ku et oox Kansasista tai Kanadasta…
Saturday, September 23, 2006
Lauantaiaamun huumaa
Mistä tietää, et joku rakastaa naapuriaan enemmän kun ois hyvänmaun mukaan sallittua? Well jos sulla on 2 samanlaista hopeista mersua omassa pihassa ja naapurin on ostettava aivan samanlainen, niin ei kauheen hyvin mee. Etenkin kun teijän drivewayt on vierekkäin ja yhdistetty, eli lopputulos on se, et näyttää kun yhessä pihassa olis 3 identtistä autoa vierekkäin. Hiukan liian autokauppamaista meininkiä sanoisin. Onnex näiden kahden toopen kolmas naapuri oli hiukan kovempi jätkä ja päätti korottaa panoksia yhdellä ja meni ja osti hopeisen mersun urheiluautona. VAU kylläpä ihmisillä on mielikuvitusta auton värien kanssa...
Muuten jos oot joskus Las Vegasissa ja haluat tietää, et millä pääsee lentokentältä kätevästi ilmasex Stripille, niin vuokraapa Bellagion 1-bedroom Penthouse edulliseen hintaan $850/yo niin saat kuljetuksen kaupanpäälle!! Hiukanko hyvä diili! Toinen vaihtoehto on tietty ottaa taksi parilla kympillä ja yöpyä Circus Circuksessa 50 taalalla yö, mut hey where's the class in that!? JOs haluaa säästää tossa kaupungissa, niin kato säästää sit oikeessa paikassa, et vaix menee hörppiin sit sinne kälyselle kasinolle niitä dollarin mansikkamargaritoja...
Mut lauantai on vielä nuori, joten jos meitsi painelis eka takapihalle lukeen, sit Marshallsin avajaisiin ostoksille tekeen löytöjä, jonka jälkeen Mikko vähän lupaili viedä prätkäajelulle, et siinähän on jo hommaa yhdelle päivälle.
Mistä tietää, et joku rakastaa naapuriaan enemmän kun ois hyvänmaun mukaan sallittua? Well jos sulla on 2 samanlaista hopeista mersua omassa pihassa ja naapurin on ostettava aivan samanlainen, niin ei kauheen hyvin mee. Etenkin kun teijän drivewayt on vierekkäin ja yhdistetty, eli lopputulos on se, et näyttää kun yhessä pihassa olis 3 identtistä autoa vierekkäin. Hiukan liian autokauppamaista meininkiä sanoisin. Onnex näiden kahden toopen kolmas naapuri oli hiukan kovempi jätkä ja päätti korottaa panoksia yhdellä ja meni ja osti hopeisen mersun urheiluautona. VAU kylläpä ihmisillä on mielikuvitusta auton värien kanssa...
Muuten jos oot joskus Las Vegasissa ja haluat tietää, et millä pääsee lentokentältä kätevästi ilmasex Stripille, niin vuokraapa Bellagion 1-bedroom Penthouse edulliseen hintaan $850/yo niin saat kuljetuksen kaupanpäälle!! Hiukanko hyvä diili! Toinen vaihtoehto on tietty ottaa taksi parilla kympillä ja yöpyä Circus Circuksessa 50 taalalla yö, mut hey where's the class in that!? JOs haluaa säästää tossa kaupungissa, niin kato säästää sit oikeessa paikassa, et vaix menee hörppiin sit sinne kälyselle kasinolle niitä dollarin mansikkamargaritoja...
Mut lauantai on vielä nuori, joten jos meitsi painelis eka takapihalle lukeen, sit Marshallsin avajaisiin ostoksille tekeen löytöjä, jonka jälkeen Mikko vähän lupaili viedä prätkäajelulle, et siinähän on jo hommaa yhdelle päivälle.
Ready, steady, Race!
Torstai oli uusien kokemuksien päivä. Päivä jolloin minäkin tajusin, miksi kilpikonnat on luotu tähän maailmaan. Torstaina, minä koin valaistumisen. Toisin sanoen suuntasimme Marina Del Reyhin Brennans nimiseen baariin .(joo, joo tiedetään et baareissa kokee aina jonkinlaisen valaistumisen, mut tällä kertaa drinkkilista oli meitsin kohdalla lyhyt, ytimekäs ja harvinaisen amerikkalainen, draft budwiser x 1!) No se, mistä Brennans on kuuluisa, ei suinkaan ole se Seiska-lehdestä leikattu artikkeli, mikä siellä seinällä kehystettynä komeili (vieressä oli sit hieno käännös englannix kaikille niille toopeille, jotka ei osaa maailman kansainvälisintä kieltä, eli suomea...) vaan joka viikkoiset kilpikonnakisat!! Jees, kuulit oikein. Ihmiset saa vuokrata itelleen kilpparin, sit ne kilpparit laitetaan kilpa-areenan keskelle isoon läpinäkyvään pohjattomaan ja kannettomaan "kippoon", kippo nostetaan ja katotaan kuka pinkoo pyörelltä areenalta ekana maalilinjan yli. Voittaja konnan valkannut saa hienon 99centin storesta hommatun yllärilahjan, kuten tällä viikolla snorkkelit ja nenäliinoja. Okei, eikä tässä vielä kaikki, totta kai tähän kaikkeen on koira haudattuna, koska miehet on kisassa juontajina. Ensinnäkin on toivottavaa, että henkilö, joka kilpikonnansa kippoon asettaa on nainen. AI MIKSIKÖ? Koska kyseinen henkilö EI SAA koukistaa polviaan pudottaessaan raukka parka turtlen kilpakehään. Suomennettuna: Paljon pyllistyksiä yleisöön, joista toimitsijat ottaa kuvia kyykistelessään kilpailijan takana, how nice...Ja jos polvet koukistuu? PRRRRRRRR...tuomari vihgeltää pilliin ja sitä konnaahan tungetaan sinne kippoon uudestaan niin kauan kunnes se polvia koukistamatta onnistuu. Entäs what's the other catch!? Kilpikonnia ei kilvan aikana saa osottaa sormella...Ja usko pois niitäkin dorkia löytyy. Rangaistukset ovat rankat; ekasta osottamisesta maksat $10, tokasta $20, kolmannesta$50 ja tarjoat koko baarille kierroksen. Jees tuol oli ehkä sata henkee, et olis ollu todella halpaa sormijumppaa jos ois joutunu kaikille tarjoon. Onnex oli itellä se budweiser kuppi kädessä ettei tarttenu lähtee nostaan opintolainaa...
Tortaina tapahtui myös toinen juttu. Minulle tarjottiin elämäni ensimmäistä mahdollisuutta esiintyä Jenkkien kaapelikanavalle tehtävässä pilottijaksossa. Hmm...Ai että miksikö päätin kieltäytyä ja jättää loistavan tilaisuuden väliin, joka eittämättä olis johtanut kuuluisuuteen, maineeseen ja punaiselle matolle Oscareihin? Well, to be honest, mun unelmani ei oo koskaan ollu juosta romanttisen musiikin tahtiin Mikon kaa toisiamme kohti rannalla auringonlaskun aikaan ja sit kaatua naamalleni toisen rojahtaessa niskaan. Sorry, mut pyramidien teko kummeleissa saa pysyä mun tv-urani kohokohtana toistaiseksi. Nimimerkillä parempia rooleja odotellessa...
Torstai oli uusien kokemuksien päivä. Päivä jolloin minäkin tajusin, miksi kilpikonnat on luotu tähän maailmaan. Torstaina, minä koin valaistumisen. Toisin sanoen suuntasimme Marina Del Reyhin Brennans nimiseen baariin .(joo, joo tiedetään et baareissa kokee aina jonkinlaisen valaistumisen, mut tällä kertaa drinkkilista oli meitsin kohdalla lyhyt, ytimekäs ja harvinaisen amerikkalainen, draft budwiser x 1!) No se, mistä Brennans on kuuluisa, ei suinkaan ole se Seiska-lehdestä leikattu artikkeli, mikä siellä seinällä kehystettynä komeili (vieressä oli sit hieno käännös englannix kaikille niille toopeille, jotka ei osaa maailman kansainvälisintä kieltä, eli suomea...) vaan joka viikkoiset kilpikonnakisat!! Jees, kuulit oikein. Ihmiset saa vuokrata itelleen kilpparin, sit ne kilpparit laitetaan kilpa-areenan keskelle isoon läpinäkyvään pohjattomaan ja kannettomaan "kippoon", kippo nostetaan ja katotaan kuka pinkoo pyörelltä areenalta ekana maalilinjan yli. Voittaja konnan valkannut saa hienon 99centin storesta hommatun yllärilahjan, kuten tällä viikolla snorkkelit ja nenäliinoja. Okei, eikä tässä vielä kaikki, totta kai tähän kaikkeen on koira haudattuna, koska miehet on kisassa juontajina. Ensinnäkin on toivottavaa, että henkilö, joka kilpikonnansa kippoon asettaa on nainen. AI MIKSIKÖ? Koska kyseinen henkilö EI SAA koukistaa polviaan pudottaessaan raukka parka turtlen kilpakehään. Suomennettuna: Paljon pyllistyksiä yleisöön, joista toimitsijat ottaa kuvia kyykistelessään kilpailijan takana, how nice...Ja jos polvet koukistuu? PRRRRRRRR...tuomari vihgeltää pilliin ja sitä konnaahan tungetaan sinne kippoon uudestaan niin kauan kunnes se polvia koukistamatta onnistuu. Entäs what's the other catch!? Kilpikonnia ei kilvan aikana saa osottaa sormella...Ja usko pois niitäkin dorkia löytyy. Rangaistukset ovat rankat; ekasta osottamisesta maksat $10, tokasta $20, kolmannesta$50 ja tarjoat koko baarille kierroksen. Jees tuol oli ehkä sata henkee, et olis ollu todella halpaa sormijumppaa jos ois joutunu kaikille tarjoon. Onnex oli itellä se budweiser kuppi kädessä ettei tarttenu lähtee nostaan opintolainaa...
Tortaina tapahtui myös toinen juttu. Minulle tarjottiin elämäni ensimmäistä mahdollisuutta esiintyä Jenkkien kaapelikanavalle tehtävässä pilottijaksossa. Hmm...Ai että miksikö päätin kieltäytyä ja jättää loistavan tilaisuuden väliin, joka eittämättä olis johtanut kuuluisuuteen, maineeseen ja punaiselle matolle Oscareihin? Well, to be honest, mun unelmani ei oo koskaan ollu juosta romanttisen musiikin tahtiin Mikon kaa toisiamme kohti rannalla auringonlaskun aikaan ja sit kaatua naamalleni toisen rojahtaessa niskaan. Sorry, mut pyramidien teko kummeleissa saa pysyä mun tv-urani kohokohtana toistaiseksi. Nimimerkillä parempia rooleja odotellessa...
Friday, September 22, 2006
Monday, September 18, 2006
Tää on näitä päiviä...
Tuun kotiin rankan työpäivän jälkeen, otan kaapista jääkylmän oluen ja istun takapihalle lepotuoliin rentoutuun auringon säteiden hyväillessä kasvoja. Hetkinen, kelataanpas taakse päin…ziuuuuuuuuuuuuup, äijä kesä on ohi, intenship talvi edessä, joten kaapista kaivetaankin oluen sijaan esille minttujäätelöä, jonka kanssa suunnataan sitten nauttimaan päivän viimeisistä auringonsäteistä takapihan puutarhaan. Juuri noin mä tänään tein, ja män did Ai fiil guud. Oli aikas hektinen päivä töissä ja enne ku kerkes kunnolla kelloa edes vilkastakaan niin se oli jo kolme iltapäivällä Ja mikäli nyt ei viel ollu se talviaikaan siirtyminen, millon kelloja siirrettään 5 tunnilla eteenpäin kesken työpäivän ihan yllättäen, niin jonnekin ne tunnit sit ihan oikeesti ahkerasti työskennellessä kulu.
Töistä puhuttaessa. Ette muuten arvaa miten helkkari v:mäistä on ettiä hotellia jostain San Franciscota tai Chicagosta tai no mistä tahansa kaupungista ylipäätänsäkään, kun citissä on messut tai kongressi meneillään. Ensimmäinen, toinen, kolmas…..kahdenkymmenennen hotellin kohdalla kun reservationista joku natalia tokasee et ”We’re completle sold out” niin voit vaan laskee sataan, puhaltaa hitaasti ulos piiitkän henkäyksen ja todeta, et joo mikä tahansa läävä nyt löytyykin, niin toivon mukaan asiakas sen sit haluaa. Hmm…no joo sisäpiirin vinkkinä tästä vois siis vihjasta, et jos haluat pulittaa ittes kipeex esim edullisella $799/yo sviitillä, niin suosittelen et ennen ku ikinä ite suunnittelet matkaa Jenkkeihin niin kolua nettisivut läpi ettei todellakaan jotkut Ikiviherpipettien kansainvälisen kommuuniyhteisön tai American heart associationin kundit oo päättäny vallottaa koko kaupungia ihan sydämellisyyttään ja varata joka ikisen vapaan hotellihuoneen minkä vaan löytyä voi ja nostaa huoneiden hintoja sadalla prossalla!!! Ja mikä vielä tärkeämpää, ÄLÄ IKINÄ PYYDÄ MATKATOIMISTON TÄTEJÄ PAKOLLA ETSIMÄÄN ITELLES JUST NIILLE PÄIVILLE, JUST SINNE KAUPUNKIIN, JUST SIIHEN TIETYN TASON HOTELLIIN SEN TIETYN KOIRANKUSETUSPUISTON VIEREEN ITELLES MAJOTUSTA!!! Tuliko selväx!? Koska me ei olla supermiehiä, jotka päivässä rakentaa hotellin just sua varten. Me yritämme parhaamme, mut hey ever heard of flexibility!?
Mä oon miettinyt et kävisköhän se kehitystehtäväx (mun täytyy vääntää joku helkkarin kehitystehtävä koululle tästä harjottelusta..eix se nyt samperi riitä et mä ite kehityn joka päivä aivan kamalasti ja oon kohta ehkä erittäin hyvä ellen täydellinen.) et tekisin syväluotaavan tutkielman kämppiksistäni plus Ekistä. Siis sehän olis aivan tajuttoman hyvä guidebook seuraaville harjottelijoille. Jokaisesta sellanen profiili, niinku ammatilliselta ja persoonalliselta kantilta katottuna. Sit voisin lisätä dos and don’ts listan ja vaik havainnollistaa niit kuvilla. Esim. älä anna Ekin pyytää sua soittaan Helmsley hotellin, koska jumitut vaan luuriin 45 minuutix kun ne yhdistelee sua osastolta toiselle ilman et kukaan tietää mistään mitään(Tai sit se on joku niiden sairas sisapiirin yhdistelyleikki, mitä ulkopuoleiset ei voi käsittää...pitäs varmaan kysyä Millalta et oix toi joku hotellityöskentelijöiden perverssio tokasta luuriin et "my pleasure to connect" ja yhdistää vittuuttaan väärään alanumeroon). Tossa havainnollistavassa kuvassa Eki sit hymyilis leveesti keltanen sammakkokuvioita täynnä oleva paita päällä ja osottas Helmsleyn sopimusta. Sit siihen vaan vedetään isolla punaset ruksit päälle. (oon oikeesti ollu samana päivänä 30 min. puhelimessa kyseiseen hotelliin, meni hermot. Plus Ekillä on tollanen söpö keltanen Puerto Vallartasta ostettu sammakkopaita)
Pojat sai eilen päähänsä siivota meitin autotallin. Oikeen sopivaa sunnuntaipuuhastelua, etenki ku ite kattelin mukavasti siitä vierestä ja hikoilin auringossa niiden puolesta. Toi meitin autotalli on aikas helkkarin täynnä ku Ekin kaikki tavarat tästä talosta on vaan tungettu sinne ja sit Henkan kuvauskamoja ja Mikon juttuja ja duudsoneiden rekvisiittaa plus pari motskaria. No kyl sitä tavaraa sit häviskin sielt tallista sit aikas vauhdilla, ihan samalla lailla ku mustalaisten "lainaa naapuriltasi, äläkä koskaan palauta"-päivänäkin katoo kamaa…Tosin erona et tässä tapauksessa roskiin ja toisessa Valdemarin vm’87 bemariin. Pojat heitti ihan toimivat stereotkin pois, mut mikäs minä olin niitä pelastamaan kun jo yhet on huoneessa ja en todellakaan raahaa täältä kotiin mitään elektroniikkaa, joka painaa tonnin ja tarttee adapterin. Mut onnex joku osas luke mun ajtukseni ja illan aikana kävi källiin ne tuolta roskiksesta matkaansa. aaahhh…I feel so much better. Kierrätys on IN. Jaa niin meiltä löyty 4 rullalautaaki tuolt ja sit Henkka alko yrittään kikkailla (painottaisin sanaa yrittää…) tosi turvallisen näkösesti tossa keskellä tietä. Onnex ei sattunu Juhaa leukaan...Tässä olisi alla sitten pieni kuvakollaasi meitin siivoustalkoista.
By the way Milla ja Outsa, tääl o valkosuklaa eminameja!!! Joku pirates of the caribean special edition, et saa nähä kauanko niitä kaupoissa riittää…
Tuun kotiin rankan työpäivän jälkeen, otan kaapista jääkylmän oluen ja istun takapihalle lepotuoliin rentoutuun auringon säteiden hyväillessä kasvoja. Hetkinen, kelataanpas taakse päin…ziuuuuuuuuuuuuup, äijä kesä on ohi, intenship talvi edessä, joten kaapista kaivetaankin oluen sijaan esille minttujäätelöä, jonka kanssa suunnataan sitten nauttimaan päivän viimeisistä auringonsäteistä takapihan puutarhaan. Juuri noin mä tänään tein, ja män did Ai fiil guud. Oli aikas hektinen päivä töissä ja enne ku kerkes kunnolla kelloa edes vilkastakaan niin se oli jo kolme iltapäivällä Ja mikäli nyt ei viel ollu se talviaikaan siirtyminen, millon kelloja siirrettään 5 tunnilla eteenpäin kesken työpäivän ihan yllättäen, niin jonnekin ne tunnit sit ihan oikeesti ahkerasti työskennellessä kulu.
Töistä puhuttaessa. Ette muuten arvaa miten helkkari v:mäistä on ettiä hotellia jostain San Franciscota tai Chicagosta tai no mistä tahansa kaupungista ylipäätänsäkään, kun citissä on messut tai kongressi meneillään. Ensimmäinen, toinen, kolmas…..kahdenkymmenennen hotellin kohdalla kun reservationista joku natalia tokasee et ”We’re completle sold out” niin voit vaan laskee sataan, puhaltaa hitaasti ulos piiitkän henkäyksen ja todeta, et joo mikä tahansa läävä nyt löytyykin, niin toivon mukaan asiakas sen sit haluaa. Hmm…no joo sisäpiirin vinkkinä tästä vois siis vihjasta, et jos haluat pulittaa ittes kipeex esim edullisella $799/yo sviitillä, niin suosittelen et ennen ku ikinä ite suunnittelet matkaa Jenkkeihin niin kolua nettisivut läpi ettei todellakaan jotkut Ikiviherpipettien kansainvälisen kommuuniyhteisön tai American heart associationin kundit oo päättäny vallottaa koko kaupungia ihan sydämellisyyttään ja varata joka ikisen vapaan hotellihuoneen minkä vaan löytyä voi ja nostaa huoneiden hintoja sadalla prossalla!!! Ja mikä vielä tärkeämpää, ÄLÄ IKINÄ PYYDÄ MATKATOIMISTON TÄTEJÄ PAKOLLA ETSIMÄÄN ITELLES JUST NIILLE PÄIVILLE, JUST SINNE KAUPUNKIIN, JUST SIIHEN TIETYN TASON HOTELLIIN SEN TIETYN KOIRANKUSETUSPUISTON VIEREEN ITELLES MAJOTUSTA!!! Tuliko selväx!? Koska me ei olla supermiehiä, jotka päivässä rakentaa hotellin just sua varten. Me yritämme parhaamme, mut hey ever heard of flexibility!?
Mä oon miettinyt et kävisköhän se kehitystehtäväx (mun täytyy vääntää joku helkkarin kehitystehtävä koululle tästä harjottelusta..eix se nyt samperi riitä et mä ite kehityn joka päivä aivan kamalasti ja oon kohta ehkä erittäin hyvä ellen täydellinen.) et tekisin syväluotaavan tutkielman kämppiksistäni plus Ekistä. Siis sehän olis aivan tajuttoman hyvä guidebook seuraaville harjottelijoille. Jokaisesta sellanen profiili, niinku ammatilliselta ja persoonalliselta kantilta katottuna. Sit voisin lisätä dos and don’ts listan ja vaik havainnollistaa niit kuvilla. Esim. älä anna Ekin pyytää sua soittaan Helmsley hotellin, koska jumitut vaan luuriin 45 minuutix kun ne yhdistelee sua osastolta toiselle ilman et kukaan tietää mistään mitään(Tai sit se on joku niiden sairas sisapiirin yhdistelyleikki, mitä ulkopuoleiset ei voi käsittää...pitäs varmaan kysyä Millalta et oix toi joku hotellityöskentelijöiden perverssio tokasta luuriin et "my pleasure to connect" ja yhdistää vittuuttaan väärään alanumeroon). Tossa havainnollistavassa kuvassa Eki sit hymyilis leveesti keltanen sammakkokuvioita täynnä oleva paita päällä ja osottas Helmsleyn sopimusta. Sit siihen vaan vedetään isolla punaset ruksit päälle. (oon oikeesti ollu samana päivänä 30 min. puhelimessa kyseiseen hotelliin, meni hermot. Plus Ekillä on tollanen söpö keltanen Puerto Vallartasta ostettu sammakkopaita)
Pojat sai eilen päähänsä siivota meitin autotallin. Oikeen sopivaa sunnuntaipuuhastelua, etenki ku ite kattelin mukavasti siitä vierestä ja hikoilin auringossa niiden puolesta. Toi meitin autotalli on aikas helkkarin täynnä ku Ekin kaikki tavarat tästä talosta on vaan tungettu sinne ja sit Henkan kuvauskamoja ja Mikon juttuja ja duudsoneiden rekvisiittaa plus pari motskaria. No kyl sitä tavaraa sit häviskin sielt tallista sit aikas vauhdilla, ihan samalla lailla ku mustalaisten "lainaa naapuriltasi, äläkä koskaan palauta"-päivänäkin katoo kamaa…Tosin erona et tässä tapauksessa roskiin ja toisessa Valdemarin vm’87 bemariin. Pojat heitti ihan toimivat stereotkin pois, mut mikäs minä olin niitä pelastamaan kun jo yhet on huoneessa ja en todellakaan raahaa täältä kotiin mitään elektroniikkaa, joka painaa tonnin ja tarttee adapterin. Mut onnex joku osas luke mun ajtukseni ja illan aikana kävi källiin ne tuolta roskiksesta matkaansa. aaahhh…I feel so much better. Kierrätys on IN. Jaa niin meiltä löyty 4 rullalautaaki tuolt ja sit Henkka alko yrittään kikkailla (painottaisin sanaa yrittää…) tosi turvallisen näkösesti tossa keskellä tietä. Onnex ei sattunu Juhaa leukaan...Tässä olisi alla sitten pieni kuvakollaasi meitin siivoustalkoista.
By the way Milla ja Outsa, tääl o valkosuklaa eminameja!!! Joku pirates of the caribean special edition, et saa nähä kauanko niitä kaupoissa riittää…
Sunday, September 17, 2006
Punaselta matolta kerrottua...
Nyt sitä on sitten virallisesti tullut otettua ensimmäinen kontakti Hollywoodin filmimaailmaan, ja vielä millä tavalla!! Eilen kävelin punaista mattoa pitkin ensi-iltaan. Hiukanko on coolia!! Tosin sitä voi hiukan himmentää se tosi fakta et paparazzit ja Orlando Bloom puuttu, ja et kysees oli Henkan koulun eli AFI:n (American film Institute) 20 minuuttisen minileffan ensinäytös. Mut hei siel oli sellanen teipillä maahan kiinnitetty punanen matto ja iso leffa posteri, jossa lukee sit niis alateksteissä cinematographyn kohdalla Henry Dhuy (MUN KÄMPPIS! MUN KÄMPPIS!Nimmareita jaetaan halpaan hintaan, vinkatkaa vaan ja Snasu hoitaa…). Mut hei jostainhan sitä on tietty pakollakin alotettava. Se Bloom ja laadukkaampi red carpet tulee sit myöhemmin. Ja toi on nyt kuiteski koulu, josta George Lucaskin aikoinaan valmistu, et u never know mihin nekin 20 minuuttisen Behind the pretty door nimisen leffan starat viel jonainpäivänä päätyy. Se leffa oli oikeestaas aikas koskettava; kerto 3:sta mustasta sisaruksesta, joiden äiti pahoinpiteli niitä ja ne lopulta karkas kotoo sen jälkeen kun se mamma yritti hukuttaa niistä yhden kylpyammeeseen. Ikävin osuus on et se perustu sen käsikirjottajan omaan elämään. Hmm…mä muuten veikkaan et sen siin leffas näytellen pikkupojan hohdokkain hetki valkokankaalla oli se kun se sai kaivaa nenää ja laittaa sormen sen jälkeen suuhun. (hey every kids dream…) Ainakin kaikki taputti siinä kohtaa kamalasti. Tosin mun suosikkini oli kun sai pikkupurtavaa ja viiniä ennen leffan alkua. Mmmm…se juustokakku oli sitten hyvää…
Soikea maksamakkara punaiselta matolta vaikenee…
By the way lyhenteestä SM saa hirveen kivasti myös sanat spank me…tosin sillä en viitti alkaa mailejani allekirjottaan…Olis hiukan liian villiä. Mä kun oon tällänen rauhallinen maalaistyttö, joka hardly even knows mikä ruoska on.
Nyt sitä on sitten virallisesti tullut otettua ensimmäinen kontakti Hollywoodin filmimaailmaan, ja vielä millä tavalla!! Eilen kävelin punaista mattoa pitkin ensi-iltaan. Hiukanko on coolia!! Tosin sitä voi hiukan himmentää se tosi fakta et paparazzit ja Orlando Bloom puuttu, ja et kysees oli Henkan koulun eli AFI:n (American film Institute) 20 minuuttisen minileffan ensinäytös. Mut hei siel oli sellanen teipillä maahan kiinnitetty punanen matto ja iso leffa posteri, jossa lukee sit niis alateksteissä cinematographyn kohdalla Henry Dhuy (MUN KÄMPPIS! MUN KÄMPPIS!Nimmareita jaetaan halpaan hintaan, vinkatkaa vaan ja Snasu hoitaa…). Mut hei jostainhan sitä on tietty pakollakin alotettava. Se Bloom ja laadukkaampi red carpet tulee sit myöhemmin. Ja toi on nyt kuiteski koulu, josta George Lucaskin aikoinaan valmistu, et u never know mihin nekin 20 minuuttisen Behind the pretty door nimisen leffan starat viel jonainpäivänä päätyy. Se leffa oli oikeestaas aikas koskettava; kerto 3:sta mustasta sisaruksesta, joiden äiti pahoinpiteli niitä ja ne lopulta karkas kotoo sen jälkeen kun se mamma yritti hukuttaa niistä yhden kylpyammeeseen. Ikävin osuus on et se perustu sen käsikirjottajan omaan elämään. Hmm…mä muuten veikkaan et sen siin leffas näytellen pikkupojan hohdokkain hetki valkokankaalla oli se kun se sai kaivaa nenää ja laittaa sormen sen jälkeen suuhun. (hey every kids dream…) Ainakin kaikki taputti siinä kohtaa kamalasti. Tosin mun suosikkini oli kun sai pikkupurtavaa ja viiniä ennen leffan alkua. Mmmm…se juustokakku oli sitten hyvää…
Soikea maksamakkara punaiselta matolta vaikenee…
By the way lyhenteestä SM saa hirveen kivasti myös sanat spank me…tosin sillä en viitti alkaa mailejani allekirjottaan…Olis hiukan liian villiä. Mä kun oon tällänen rauhallinen maalaistyttö, joka hardly even knows mikä ruoska on.
Saturday, September 16, 2006
Somewhere at the rainbow there was a Starba...
No niin eilen sit bongasin mun ekan starban (paikallis slangilla stara) baarissa. Oli jopa ihan niin kuuluisa hemmo ettei mulla ollu hajuakaan kuka se oikeen oli…Onnex Henkka ja Mikko valotti mua et se Jannu ei nyt ollu ihan vaan joku tosi epäsiistinnäkönen viiksekäs spurgu, vaan Mötörheadin laulaja Lenny Kilmister. Hmm…kyllä nyt harmittaa ku ei ollu kameraa mukana. Musta olis hirveen ihanaa ollu ottaa kuva miehestä, jolla on ehkä maailmankaikkeuden kamalimmat viikset. Tuli sellanen mielikuva et dude olis sopinu hirveen hyvin johonki 80-luvun saksalaiseen pornoleffaan nahkahousut ja nahkalippis komistuksena hokemaan ich komme ja du bist schööööööön meine Frau.
Ja olihan siel baarissa muutakin viihdettä. Yx pinkkiin pukeutunu pimu erehty täysin tyhjällä tanssilattialla luuleen itteensä jotenki huippuseksikkääx väärääntahtiin pomppivat stripparix. Tietty olishan se varmasti tosi coolia varastaa siltä nyt pari moovia kuten vaik se rappusten kaiteeseen nylkyttäminen ja spiraalin/spagaatin teko niin et ei pääsee puolta metriä lähemmäs maata, vaan heittää kemat sinne lattialle. Jees notkea kuin norsu… Myös epämääräinen vyön ja housujen alaspäin nykiminen on ilmeisesti hänestä IN ja ohjelmahan aina vaan parani ku kaveri alko hiveleen itseään ja sai siihen seurax toisen superlyhyeen hameeseen ja sukkanauhoihin varustautuneen likan ”jammaileen” kanssaan. No kyllähän sen tietää miten toi out of the tune& moves episodi oikeen päätty. Miss Pinkki nappas itelleen miehen. You guys are sooooo easy and cheap…
Toi mesta oli siis Rainbow room. Tulipahan sekin rokkimesta nyt nähtyä. Ja kuten niin moneen kertaan tän elämän aikana (muista elämistäni puhumattakaan) on tullut todettua, et maailma on suomalaisia täynnä niin of course tuollakin niihin tuli by accident törmättyä. Onnex ei taas ehtiny aukoon päätään jostain kovaan ääneen Suomex, koska veikkaan et olis noussu pikkunen puna naamalle siinä vaiheessa kun ne tuli siihen heittään meille , et ”hei puhuittex te suomee?”.
Well koska kaloreiden kuluttaminen ja hyötyliikunta on nyt muotia niin taas raahauduttiin kävellen sieltä Sunsetilta kotiin (Henkka ei ollu ehkä maailman onnellisin tosta päätöksestä ja yritti änkee yhteen taksin matkalla, mut hei, kun aletaan käveleen, niin sit kans kävellään eikä oteta mitään short cut:ia kesken matkan!!). Toi alkaa oleen jo aikas toistuva ilmiö. Jo kolmas kerta ku tulee Baarista kävellen kotiin, ja matka ei sit oo aina mikään maailman lyhin…Mut hei korkeekorkoset ja pitkät kävelymatkat keskellä yötä pikku huppelissa sopii loistavasti yhteen!
No niin eilen sit bongasin mun ekan starban (paikallis slangilla stara) baarissa. Oli jopa ihan niin kuuluisa hemmo ettei mulla ollu hajuakaan kuka se oikeen oli…Onnex Henkka ja Mikko valotti mua et se Jannu ei nyt ollu ihan vaan joku tosi epäsiistinnäkönen viiksekäs spurgu, vaan Mötörheadin laulaja Lenny Kilmister. Hmm…kyllä nyt harmittaa ku ei ollu kameraa mukana. Musta olis hirveen ihanaa ollu ottaa kuva miehestä, jolla on ehkä maailmankaikkeuden kamalimmat viikset. Tuli sellanen mielikuva et dude olis sopinu hirveen hyvin johonki 80-luvun saksalaiseen pornoleffaan nahkahousut ja nahkalippis komistuksena hokemaan ich komme ja du bist schööööööön meine Frau.
Ja olihan siel baarissa muutakin viihdettä. Yx pinkkiin pukeutunu pimu erehty täysin tyhjällä tanssilattialla luuleen itteensä jotenki huippuseksikkääx väärääntahtiin pomppivat stripparix. Tietty olishan se varmasti tosi coolia varastaa siltä nyt pari moovia kuten vaik se rappusten kaiteeseen nylkyttäminen ja spiraalin/spagaatin teko niin et ei pääsee puolta metriä lähemmäs maata, vaan heittää kemat sinne lattialle. Jees notkea kuin norsu… Myös epämääräinen vyön ja housujen alaspäin nykiminen on ilmeisesti hänestä IN ja ohjelmahan aina vaan parani ku kaveri alko hiveleen itseään ja sai siihen seurax toisen superlyhyeen hameeseen ja sukkanauhoihin varustautuneen likan ”jammaileen” kanssaan. No kyllähän sen tietää miten toi out of the tune& moves episodi oikeen päätty. Miss Pinkki nappas itelleen miehen. You guys are sooooo easy and cheap…
Toi mesta oli siis Rainbow room. Tulipahan sekin rokkimesta nyt nähtyä. Ja kuten niin moneen kertaan tän elämän aikana (muista elämistäni puhumattakaan) on tullut todettua, et maailma on suomalaisia täynnä niin of course tuollakin niihin tuli by accident törmättyä. Onnex ei taas ehtiny aukoon päätään jostain kovaan ääneen Suomex, koska veikkaan et olis noussu pikkunen puna naamalle siinä vaiheessa kun ne tuli siihen heittään meille , et ”hei puhuittex te suomee?”.
Well koska kaloreiden kuluttaminen ja hyötyliikunta on nyt muotia niin taas raahauduttiin kävellen sieltä Sunsetilta kotiin (Henkka ei ollu ehkä maailman onnellisin tosta päätöksestä ja yritti änkee yhteen taksin matkalla, mut hei, kun aletaan käveleen, niin sit kans kävellään eikä oteta mitään short cut:ia kesken matkan!!). Toi alkaa oleen jo aikas toistuva ilmiö. Jo kolmas kerta ku tulee Baarista kävellen kotiin, ja matka ei sit oo aina mikään maailman lyhin…Mut hei korkeekorkoset ja pitkät kävelymatkat keskellä yötä pikku huppelissa sopii loistavasti yhteen!
Wednesday, September 13, 2006
Teema Päivä...
Ja päivan teemana onkin sitten alkoholi. Ei tosin tällä kertaa meitsin nauttimana vaan kaikilla muilla muotoo, et harvinaista sinänsä. Kaikkihan alkoi mun reissustani 99cent storeen. Siellä kassalla yx reippaasti keski-iän ylittänyt herraspuoleinen heittiö päätti tehdä mulle tutuksi ilmeisesti jonkin asteisen fetissinsä, koska ainakaan itelläni ei vielä toistasex o ollu tarvetta kassajonossa seistä niin kinni edellä olevassa tyypissä et oikeesti kosketan sitä. Eli se pyylevä kaveri siis päätti olla ihan liki ja tyyliin huohottaa siihen niskaan, ja kaveri haisi just yhtä paljo viinalle ku epäilemättä Nasse setä tenavakerhossa Kanarialla aikoinaan. Voiko olla ällöttävämpää hajua kun vanha viina ilman juhannusaamua, jollon se siis on viel ymmärettävissä(etenki ku se tulee niistä kaikista kahdestatoista samaan yläkertaan ahdetusta kaverista). Oh well, se kaveri nyt oli muutenki outo. osti vaan kauheen määrän erilaisia paprikoita ja chilipippureita, enkä tahdo todellakaan tietää mitä niillä meinas tehdä. Jos kaveri haluaa tunkee etumuksensa kiinni sun takamukseen kassajonossa ja ostaa vänkkyrän mallisia chilejä, niin god knows et mihin tarkotukseen...
Seuraava alkoholi juttu tuleekin sit ihan ilman miestä lisävarusteena. (joo ajatella et ei se kaxlahkeinen oo ihan aina attached näissä alkomahooli jutuissa, vaikka helposti niin luuliskin...)Meinaan ei sitten ikinä ois tullu mulle mieleen perustaa Baileys beautishop nimistä kauneushoitolaa. Tai siis mistäpä mä tiedän minkä tyyppistä beauty aktiviteettia siitä shopista saa. Baileys naamioita, baileys jalkakylpyjä, rentouttava baileys-hieronta, jossa öljyn sijaan käytetään kermalikööriä...Mä ite kun oon vaan tottunu hoitaan kauneuttani sisäisesti ton baileysin avulla, (paitsi sen kerran Peten ja Marin 40-kymppisten jatkoilla ku hoidin myös hiukan ulkoisesti baileysilla Tatun isän vuokraauton sisätilojen kauneutta...) Ja nyt sit vaan sanot et meitsi on dorka ja alkoholisti, et vaik paikan nimi o Baileys, niin ei se tarkota et sen tarttee liittyä siihen Irkku kermaherkkupeppuun, jota niin kiva on aina välillä litkiä (iuuu toi kermaherkkupeppu ei ehkä ollu ihan oikee sanvalinta tohon kohtaan nyt ku tällein jälkikäteen lukee sen lauseen kokonaan loppuun asti). Oh well, kerronpas sulle, et kyllä vain liittyy! Koska se Baileys oli kirjoitettu aivan samalla tavalla kun siinä pullon etiketissä. Ja tässä maassa missä tyhmyys, asianajajat ja oikeusjutut vallitsevat ja hallitsevat kukaan ei uskalla mennä tekeen niinki typerää temppua kun iskeen rekisteröidyn tuotemerkin ikkunaansa vaan huijausmeiningeissä. That would be plain dumbness my dear...
Hei Tatu, millon sä sinne Ostravaan oikeen painelet? Ja sami joko o lentoliput taskussa, et tien paljonko voin shoppailla sunkin kassis täytteex (ei minkäänlaisia taka-ajatuksia mulla tossa sun mahdollisessa tänne tulossa...mut Holopainen kuitenki ite ostelee jotain pinkkejä kolopallokuteita koko kassinsa täteen ja miljoona uutta mailaa, joilla voi pelata ihan yhtä huonosti ku muutenkin...) ja Anu iiiiiiiiiiso kiitos, iiiiiisosta kortista. On ihanaa saada postia. Toi olikin mun ihan eka posti joka tosta luukusta kolahti, tai no eihän se mahtunu oikestaan luukkuunkaan ku meitin luukku on niin small vaan tossa verannan portailla se mua odotteli. Mari, joko rupee lähtö jänskään ja onko se Tasanen sen Juntusen kaa saanu jo poikamiesboxi suunnitelmansa kuntoon, heh heh? Ja äiskä ei sit kuvitella et mä oon oikeesti kauheen alkoholisoitunu tytär, vaik tääl näis teksteissä ihme hämärä juttuja viinasta enemmän tai vähemmän onkin. Plus Millalle iso kiitos siitä ihanasta uudesta järven nimestä, joka jätti Omponpaneesukkaan joen nimen kakkossijalle aivan selkeesti. Hei kuinka fantsua oliskaan omistaa mökki CHARGOGGAGOGGMANCHAUGGAUGGAGOGGCHAUBUNAGUNGAMAUGG järven rannalla!?!? Siinähän sitten annat kavereilles ajoohjeita ja tavaat sitä. Tosta nähtävyydestä o kyl pakko päästä ottaan kuva seuraavan kerran ku Massachussettin Websterissä poikkee...
Mut nyt matkaamaan kohti höyhensaaria unelmoiden mun uudesta Nine Westin $60 laukusta, jonka kuitenkin sain thänk Gaad kolmasosa hintaan tosta.
Santa-maria out!
Ja päivan teemana onkin sitten alkoholi. Ei tosin tällä kertaa meitsin nauttimana vaan kaikilla muilla muotoo, et harvinaista sinänsä. Kaikkihan alkoi mun reissustani 99cent storeen. Siellä kassalla yx reippaasti keski-iän ylittänyt herraspuoleinen heittiö päätti tehdä mulle tutuksi ilmeisesti jonkin asteisen fetissinsä, koska ainakaan itelläni ei vielä toistasex o ollu tarvetta kassajonossa seistä niin kinni edellä olevassa tyypissä et oikeesti kosketan sitä. Eli se pyylevä kaveri siis päätti olla ihan liki ja tyyliin huohottaa siihen niskaan, ja kaveri haisi just yhtä paljo viinalle ku epäilemättä Nasse setä tenavakerhossa Kanarialla aikoinaan. Voiko olla ällöttävämpää hajua kun vanha viina ilman juhannusaamua, jollon se siis on viel ymmärettävissä(etenki ku se tulee niistä kaikista kahdestatoista samaan yläkertaan ahdetusta kaverista). Oh well, se kaveri nyt oli muutenki outo. osti vaan kauheen määrän erilaisia paprikoita ja chilipippureita, enkä tahdo todellakaan tietää mitä niillä meinas tehdä. Jos kaveri haluaa tunkee etumuksensa kiinni sun takamukseen kassajonossa ja ostaa vänkkyrän mallisia chilejä, niin god knows et mihin tarkotukseen...
Seuraava alkoholi juttu tuleekin sit ihan ilman miestä lisävarusteena. (joo ajatella et ei se kaxlahkeinen oo ihan aina attached näissä alkomahooli jutuissa, vaikka helposti niin luuliskin...)Meinaan ei sitten ikinä ois tullu mulle mieleen perustaa Baileys beautishop nimistä kauneushoitolaa. Tai siis mistäpä mä tiedän minkä tyyppistä beauty aktiviteettia siitä shopista saa. Baileys naamioita, baileys jalkakylpyjä, rentouttava baileys-hieronta, jossa öljyn sijaan käytetään kermalikööriä...Mä ite kun oon vaan tottunu hoitaan kauneuttani sisäisesti ton baileysin avulla, (paitsi sen kerran Peten ja Marin 40-kymppisten jatkoilla ku hoidin myös hiukan ulkoisesti baileysilla Tatun isän vuokraauton sisätilojen kauneutta...) Ja nyt sit vaan sanot et meitsi on dorka ja alkoholisti, et vaik paikan nimi o Baileys, niin ei se tarkota et sen tarttee liittyä siihen Irkku kermaherkkupeppuun, jota niin kiva on aina välillä litkiä (iuuu toi kermaherkkupeppu ei ehkä ollu ihan oikee sanvalinta tohon kohtaan nyt ku tällein jälkikäteen lukee sen lauseen kokonaan loppuun asti). Oh well, kerronpas sulle, et kyllä vain liittyy! Koska se Baileys oli kirjoitettu aivan samalla tavalla kun siinä pullon etiketissä. Ja tässä maassa missä tyhmyys, asianajajat ja oikeusjutut vallitsevat ja hallitsevat kukaan ei uskalla mennä tekeen niinki typerää temppua kun iskeen rekisteröidyn tuotemerkin ikkunaansa vaan huijausmeiningeissä. That would be plain dumbness my dear...
Hei Tatu, millon sä sinne Ostravaan oikeen painelet? Ja sami joko o lentoliput taskussa, et tien paljonko voin shoppailla sunkin kassis täytteex (ei minkäänlaisia taka-ajatuksia mulla tossa sun mahdollisessa tänne tulossa...mut Holopainen kuitenki ite ostelee jotain pinkkejä kolopallokuteita koko kassinsa täteen ja miljoona uutta mailaa, joilla voi pelata ihan yhtä huonosti ku muutenkin...) ja Anu iiiiiiiiiiso kiitos, iiiiiisosta kortista. On ihanaa saada postia. Toi olikin mun ihan eka posti joka tosta luukusta kolahti, tai no eihän se mahtunu oikestaan luukkuunkaan ku meitin luukku on niin small vaan tossa verannan portailla se mua odotteli. Mari, joko rupee lähtö jänskään ja onko se Tasanen sen Juntusen kaa saanu jo poikamiesboxi suunnitelmansa kuntoon, heh heh? Ja äiskä ei sit kuvitella et mä oon oikeesti kauheen alkoholisoitunu tytär, vaik tääl näis teksteissä ihme hämärä juttuja viinasta enemmän tai vähemmän onkin. Plus Millalle iso kiitos siitä ihanasta uudesta järven nimestä, joka jätti Omponpaneesukkaan joen nimen kakkossijalle aivan selkeesti. Hei kuinka fantsua oliskaan omistaa mökki CHARGOGGAGOGGMANCHAUGGAUGGAGOGGCHAUBUNAGUNGAMAUGG järven rannalla!?!? Siinähän sitten annat kavereilles ajoohjeita ja tavaat sitä. Tosta nähtävyydestä o kyl pakko päästä ottaan kuva seuraavan kerran ku Massachussettin Websterissä poikkee...
Mut nyt matkaamaan kohti höyhensaaria unelmoiden mun uudesta Nine Westin $60 laukusta, jonka kuitenkin sain thänk Gaad kolmasosa hintaan tosta.
Santa-maria out!
Monday, September 11, 2006
Episodi elämästäni : Osa Las Vegas & Palm Springs
Kaikkihan alko siis torstai aamuna Henkan odottelulla. On niiiiiiiiiiiin totta, et miehiä saa aina odottaa, ainakin siis jos on Henkasta kyse. Kaveri kun yleensä unohtuu suihkuunkin parix tunnix, ellei sitä muista houkutella sieltä ulos. No leikki sikseen ja vakaviin juttuihin, oikeestikin Henkka on ehkä maailman pisimpien suihkujen ottaja ja noi oli sen ihan omat sanat et sehän on ja pysyy suihkun mukavassa syleilyssä ellei oo jotain parempaa, mikä voi houkutella sen sieltä pihalle! (Harkitsen mekaanisen Victoria's Secretin "asusteisiin" puetun Jessica Alba kloonin hankkimista kylppärin ovelle..) Anycase odottelu palkittiin sit jo 5 tunnin jälkeen ja päästiin kun päästiinkin matkaan ja mukavaan iltapäivä ruuhkaan ajeleen kohti Las Vegasia. Mikään ei sitten muuten piristä niinkun perkeleen pitkät autojonot highwaylla keskellä päivää, jollon niiden ei edes pitäs olla siellä, vaan kaiken järjen mukaan porukka olis TÖISSÄ. No olihan se tietty ihan mukavaa et 4 tunnin ajomatka suju jo 6 tunnissa...
Minä muuten sit kans ajoin! Henkka oli sit tehny kevyttä duunia pari edellistä päivää ja yötä ja lähteny töihin aamulla 05.30 ja palaili kotiin jo niinkin aikasin kun 01.00 tai 02.00, no kerkeshän se sit pitkiä 3 tunnin yöunia nauttiinkin. (joo filmiala on helvetin kevyttä ja helppoo duunia...) Toisin sanoen olis ehkä ollu pienempi hasardi riski antaa Henkan kontrolloida maasturin rattia kahden kauniin naisen ollessa kalliina lastina, ku kaveri meinais pilkkiä sillä tylsällä pitkällä maantiellä. YO man, siitä avannosta oliskin kyllä tullu lähinnä joku sinivalaan kokonen disaster pilkittyä. Niinpä hän järkevänä, miljoonan redbullin jälkeen, tajus heittäytyä takapenkille pötköttään ja lykkäs ratin Funkmaster Eskolan kouraan ja minä sit cruisailin meitit turvallisesti Vegasiin. Toi oli ehkä sinänsäkin paras mahdollinen vaihtoehto et kaveri paineli untenmaille takaloosissa, koska mun ja Marjaanan älykkyysosamäärä alko olla jo koetuksella hiukan enne tota kuskin vaihtoo kun Henkka pääsi vauhtiin filosofisien pohdiskelujensa kanssa. Hei Onko olemassa kohtalo vaiko vapaa tahto? Kumpi on voimakkaampi ja määrä maailman kaikkeuden kulun? Sit se kaveri alko jo selitteleen jostain omien molekyyliensä merkkaamisesta ja niiden uudelleen etsimisestä tuhannen vuoden päästä jollon sit vois tutkia niiden seikkailemia ratoja ja koota itsensa kasaan uudelleen. Joo nuijanukutuksen mun puolitäydestä Pepsi-pullosta ois kaveri kohta jo saanukin ellei ois alkanu omasta takaa soihdut sammuun.
Vegasiin saapuessa asiat laitettiin sit totta kai heti tärkeysjärjestykseen ja paineltiin ekana viinakauppaan, sit mäkkärille jonka jälkeen vasta Circus Circus casinohotelliin. Ja joo on sit muuten vähä isoja noi Casino hotellit. Meinaan respasta annettiin kaikille säälittäville ensikertalaisille hieno kax puoleinen kartta, jonka mukaan piti sit suunnistaa kulman taa ja rullaportaita pitkin ylös ja sit vähä toisen ja kolmannen kulman taa, jonka jälkeen täys käännös 360 astetta ja tupla piruetti, vaihtoaskeleella käytävää eteenpäin giftshopien ja 3 ravintolan ja pelimasiinoiden ohi syvennykseen josta saatto napata hissin, jolla noustiin 18 kerrosta ja sit taas parin kulman ympäri huoneelle. Siis ihan iisi biisi ja mesta um die ecke, mut sit ku päästiin huoneelle kaiken sen Jukolan vistin jälkeen niin hei DAAH, se respan muija oli unohtanu kokonaan antaa niinkin epäoleellisen asian kun huoneenavaimen!! Ja Henkkahan sai sit tehä kuniakierroksen kaikki ne 20 kerrosta alaspäin, ku me Marjiksenkaa alettiin mutustaan burgereita kotosasti siinä käytävällä kamat leväällään.
Joo hotlahuone oli ihan ok perus setti. Smirnoffin vesimeloni vodka vähän vähemmän perus setti ja eikun vaatteet niskaan ja baanalle. Jep, Vegas on just sellanen neonvalojen valtameri kun kuvitella saattokin, mut jotenki se mikä ehkä heitti pikku ylläri pyllärit oli ne kaiken maailman kuorma-autot jotka siel Stripillä (siis sen pääkadun nimi jolla kaikki Casinot sijaitsee on Strip, en siis suinkaan ollu missään kuumaakin kuumemmassa strippiluolassa, jossa ajeli autoja) kaahaili hienoilla mainosksilla teipattuina. Hot babes tekstit ja puhelinnumerot meinaan vilahteli siihen vauhtiin et moido, hyvää yötä ja huomenta. Sen lisäx kaduilla oli pitkin poikin flyereita kaiken maailman Candyn, Cindyn ja Ursulan palveluista. Ja mikä hassuinta ne kaikki oli unohtanu laittaa yläosan päälleen siihen mainoskuvaansa, joillain tosin oli ongelmia sen alaosankin kaa... Hiukanko hajamielistä touhua, onnex mulle ei koskaan käyny tollein yläasteen luokkakuvissa...Joo ei siis tartte miettiä, et mistä yksinäinen miekkonen tai lesbo alias lepakko löytäs seuraa yksinäisinä iltoina Vegasissa. sen lisäx ne oli kauheen halpojakin. Tai siis mistä mä nyt tien paljonko maksullinen seura normaalisti maksaa (ööö kärähdix mä nyt....) mut siis $38 sai jo kivan misun. Tosin olis tehny mieli tilata yx ihan vaan sen takia jo et ois nähny millanen huuhkaja sieltä oikeesti ilmestyy... Just joku tyyliin seksipuhelin Marjatta, 4 kersan viiksekäs 200kilonen yksinhuoltaja.
No niin sit tiivistetysti sanottakoon et Casinot oli aivan ihania, miehet oli lihavia juntti jenkkejä (ei ollu kato viikonloppu millon kaikki söpöliinit ois ollu liikenteessä), $1 mansikkamargaritat illan huippulöytö ja Mandalay Bayn cocktail waitressit parhaimman näkösiä, vaik niil ei ollukaan lyhyimmät hameet. Ja hitto, MULLE EI PITÄNY KÄYDÄ NÄIN. Mä vannoin etten sortus muiden lailla, mun ei pitäny pelata koko pankkitiliäni ja tulla tyhjätaskuna kotiin. Well, arvaas vaan miten kävi...AIVAN!! Mä tein ehkä uuden ennätyksen gamblingissa....Nyt kyllä nolottaa, mitähän mäkin oikeen ajattelin. No ollaan nyt sit syömättä koko ens kuukausi ja vielä toinenkin perään ihan vaan rangaistuksex. Minä, Jenkkien sosialliturvatunnukseni mukaan Sanna-Maria Kristuna pelasin hurjat 50 centtiä!! Jees luit oikein. Kaksi 25 centin kolikkoa löysi tiensä parhaimmalta kuulostavaa slot machineen minkä löysin. Winning for dummies. No ton takia mä en varmaan sit voittanukaan, ku oon ehkä hei hiukan liian viisas voittaan...
No niin sit seuraavana päivänä selvin päin käppäiltiin vie muutamalla casinolla ja luoja että kersoilla o ihan omanlainen viihteensä ja jutut mistä repivät entertainmentia. Luxorin käytävällä yx pikku kinkki, around 4 years old, oli kehittäny älyllistä aktiviteettia ja juoksi metrin eteenpäin esitti kamppaavansa ittensä, kieri lattialla vähän aika ja nousi hervottomasti hihittäen. No sit se ampas taas metrin eteen päin ja homma toistu. vasta kun kaveri 7. kertaa kamppas ittensä mun hihitykseni alko vähitellen hiipuun ja matka jatku. Kaveri kylläkin vaikutti sillonkin viel kauheen onnelliselta ja keskittymiskyky kyseiseen kaatuiluun jatku. (Hei, jos mä kokeilisin tota samaa aktiviteettia LAX:n lentokentällä ku lähen kotiin niin luuletteko et saisin oman turvasaattueen...?)
No kävästiin sit Mandalay Bayssä (casino kans, miten kamalan yllättävää...) viel ennen Palm Springsiin lähtöö ja siel oli makee poolside. Niil oli siel sellanen aaltokone, et aina tasasin väliajoin tuli kamala aalto niinku jossain merenrannalla ja se vei mennessään. Damn sinne olis ollu kiva mennä testaan sitä...Ja tossa vaiheessa Henkka muuten oli taas keränny kaiken älyllisen voimansa takasin ja alko heitteleen filosofisia pohdiskeluja, jotka lopulta johtivat super älykkääseen lauseeseen, jolla kuvattiin millasilta me avaruusolioista varmaan näytettäs (siis jos ne ikinä eksys maankamaralle). Ihminen kun kuulemma on epämääränen klöntti, jossa on ihmeellisiä pitkiä ulokkeita. Hmm...interesting view, mut noinhan se basically kyl onkin...
Taas meitsi pääsi osax aikaa ratin taa paluumatkalla ja näki ehkä hiukan fantsun tien nimen. Mä ainakin haluisin asua ZZYZX roadilla. Can someone tell me how the heck to pronounce that!?!?!?Hmm..ongelma tolla tiellä asumisella on vaan se, et se on totally middle of nowhere ghost townejen ympäröimänä, mut hei bright side on, et siel oli isoja kylttejä et maata olis myytävänä et voisin hyvinkin ampasta sinne ja ostaa pläntin. Plus eihän Las vegaskaan ollu alunperin ku tyhjä autiomaa, jonne mafiapomokohan se nyt olis ollu päätti perustaa viihdekeitaan ja aloti sen rakentamisen ainaki ulkoapäin mauttomasta Flamingo hotellista. Et hei enää mun tartte alkaa vaan ammuskeleen/upottaan betoniin valettuja ihmisiä, kerään suojelurahoja, harrastaan hämäräbisneksiä (siis hämärämpiä kun nyt...) ja sit vaan perustaa maailman nopeiten laajeneva kaupunki, joka kuluttaa sähköö ehkä enemmän ku loppu maapallo yhteensä ja suoltaa ulos roskaa ja jätettä saman verran ku Hiltonien lehdistösvastaavat.
Palm springs, California, oli ihanan kuuma kaupunki kans keskellä autiomaata. Ei iso, eikä kuuluisa, mut tosin siel on asunu ainakin Kirk Douglas ja JFK on visiteerannu siel ja Elisabeth Taylor käyny murkinalla perheensä kanssa et ei ihan turha paikka kuiteskaan... Ja by the way toi oli viel puolix kuule bisness matka et työ ennen huvia of course. Käytiin meinaan tutustuun meitin soppahotellin (eli siis kaikille taviksille suomennettakoon et sopimushotellin, jonne saadaan FIT rateja eli foreigh individual traveler hintoja) Palm Mountain resortin manageriin, eli ns. site inspection oli kyseessä (kaikille alan slangia osaaville) ja hei tolla irtos sit 2 ilmasta yötä siinä mestassa...Hirveen kiva työ mulla...
UUUU, Palm Springs on selkeesti mun kohtaloni. Hei muistax vie kun kerroin mun hienosta epsanjalaisesta taitelijanimestä, Santa-Maria Escuelasta!? Well, Palm Springsissä oli Santa-Maria's meat market, joka sijaitsi korttelin päässä Escuela streetilta!?!? Hei kuinka suurta sattumaa tollanen voi muka olla! Yup, didn't think so either...Mietin vaan et minkäköhänlainen kauppa se mu tuleva putiikkini oikeen onkaan, no eihän nimi kauppaa pahenna, jos ei kauppa nimee...
Ekana iltana sit alux chillailtiin altaalla ja poreammeessa bissejen kanssa, jonka jälkeen pojat päätti koklailla Marjaanan korkkareita, ja totes et naiset on sairaita fetisseineen epämukaviin kenkiin. Sit kohti Palm Springsin yötä. Ei ollu mitenkään hurja meininki mut käytiin me yhen kulmakuppilan tanssilattialla rokkaan sen rokkibändin tahdissa. Hmm...sellasta musaa en oo aikasemmin bailannukaan, mut hei kaikelle on se eka kerta!
Aamulla aikasin tehtiin helvetin fiksu päätös ja lähettiin Palm Canyoniin retkeileen ja vealteleen luontopoluille vuorille. On siis todellakin järkyttävän fiksua painella 8 km pitkin vuoren rinteitä ja kanjoneita 39C helteessä perhanan pienen vesipullon kanssa. Joo se menetteli just fine ku oli viel palmujen varjoo siel kanjonin pohjalla kuivuneen joen uoman varrella, mut sit karun vuoren huipulla painellessa niitä rinteitä ylös alas tuli kyl sellanen fiilis et hei tälläseltako se tuntuu ku on eksyneenä erämaahan ilman veden tippaakaan ja armoton aurinko paahtaa niskaan ku munia paistais ja polku vaan jatkuu...ja jatkuu...ja jatkuu...ja jatkuu...ja jatkuu, eikä Gary Grandia pillimehuineen kuulu eikä näy missään. Rehellisesti sanottuna, en oo ehkä ikinä ollu yhtä onnellinen nähdessäni kylmän cokis tölkin kun sen hike:n jälkeen siel parkkipaikan kiskalla. Ja sen kaiken aherruksen ja puherruksen jälkeen KFC:hen syömään juustoranskiksia ja pop corn chickeniä, AHHHHHH....
Illalla olikin sit vuorossa mun suosikkini, eli golf kentän terrorisointi. Mentiin professionaaleina alan ihmisinä tutustuun Marriotin hienoon golf resorttiin, joka oli kyl kieltämättä helkkarin ison kokonen ja siel palloili yhtä sun toista naista vähän paremmissa kledjuissa pitkin käytäviä. Ja sit takapihalla oli sellanen kiva tekojärvi, jolla saatto tehä boat rideja. No tarinahan etenee niin, että sen järven ympärillä oli myös golfkenttä. Tosin eihän sitä nyt alux siinä pimeydessä tähtitaivaan alla tajunnu joksikin golfkentäx ku viel kävelytiekin vierestä meni. (sillä ainoolla golf kentällä, millä oikeesti oon ite käyny, siellä Vammalan perukoilla, EI OLLU jalkakäytävää holen "vieressä"...) No me uteliaat mentiin sit alux vaan sinne nurmikolle pällisteleen pimeyteen (tosi fiksu aktiviteetti, jota suosittelen kaikille lämpimästi ikään tai alushousuihin katsomatta) ja todettiin et hei tuol on lippu ja sen lipun o pakko olla kolossa ja se taas tarkottaa et voi vaan todeta et "hur kan något tycka att det är trevligt att försöka treffa ett litet håll i marken med ännu mindre boll!!!" Ja eikun hei tuhoamaan kenttää. katos ku sellanen lippu o hirmu kiva valokuva paikka. No me sit vähän aseteltiin kameraa nurmelle ajastimelle ja eikun lipulle ja POSEERAUS. No kaikki meni tollon viel hyvin (lukuun ottamatta et Marjaanalla oli korkkarit, jotka varmasti teki hyviä tuuletusaukkoja siihen kenttään) mut sit paluumatkalla, voitas vaan todeta, et vanha sanonta "joka kuoppaa golfkentälle kaivaa, se kentällä öisin palloilevat siihen langettaa" pitää paikkaansa. Niinpä me yx toisen jälkeen vähä niinkun pudottiin sinne hiekkaesteeseen, jonne jäi ehkä ihan kivat jäljet tapahtumasta todisteex. Mut hei se oli aikas originaali tapa merkata, et I was here...
Loppu matka sujukin aikas normaaleissa olosuhteissa, mitä ikinä ne nyt sit lienevätkään. Illalla kotosalla täällä BH:ssa (paikalliset kato lyhentelee Beverly Hillsin tolleen kätsysti) minä ihan vapaaehtosesti lähdin rivakalle kävely lenkille Mikon kanssa tohon neighbourhoodiin (joo kuntoilu on ollut aikas pinnalla viime päivinä, mun tarttis varmaan hommata toi kuumemittari ja paljon buranaa...) ja sit kattelin V niinku verikosto leffan, jota suht omituisexkin voisi sanoa. No tehokas ainakin oli, koska sen alku sanat "Remember, remember, the 5th of November. " on pyöriny koko helkkarin työpäivän päässä...
Kaikkihan alko siis torstai aamuna Henkan odottelulla. On niiiiiiiiiiiin totta, et miehiä saa aina odottaa, ainakin siis jos on Henkasta kyse. Kaveri kun yleensä unohtuu suihkuunkin parix tunnix, ellei sitä muista houkutella sieltä ulos. No leikki sikseen ja vakaviin juttuihin, oikeestikin Henkka on ehkä maailman pisimpien suihkujen ottaja ja noi oli sen ihan omat sanat et sehän on ja pysyy suihkun mukavassa syleilyssä ellei oo jotain parempaa, mikä voi houkutella sen sieltä pihalle! (Harkitsen mekaanisen Victoria's Secretin "asusteisiin" puetun Jessica Alba kloonin hankkimista kylppärin ovelle..) Anycase odottelu palkittiin sit jo 5 tunnin jälkeen ja päästiin kun päästiinkin matkaan ja mukavaan iltapäivä ruuhkaan ajeleen kohti Las Vegasia. Mikään ei sitten muuten piristä niinkun perkeleen pitkät autojonot highwaylla keskellä päivää, jollon niiden ei edes pitäs olla siellä, vaan kaiken järjen mukaan porukka olis TÖISSÄ. No olihan se tietty ihan mukavaa et 4 tunnin ajomatka suju jo 6 tunnissa...
Minä muuten sit kans ajoin! Henkka oli sit tehny kevyttä duunia pari edellistä päivää ja yötä ja lähteny töihin aamulla 05.30 ja palaili kotiin jo niinkin aikasin kun 01.00 tai 02.00, no kerkeshän se sit pitkiä 3 tunnin yöunia nauttiinkin. (joo filmiala on helvetin kevyttä ja helppoo duunia...) Toisin sanoen olis ehkä ollu pienempi hasardi riski antaa Henkan kontrolloida maasturin rattia kahden kauniin naisen ollessa kalliina lastina, ku kaveri meinais pilkkiä sillä tylsällä pitkällä maantiellä. YO man, siitä avannosta oliskin kyllä tullu lähinnä joku sinivalaan kokonen disaster pilkittyä. Niinpä hän järkevänä, miljoonan redbullin jälkeen, tajus heittäytyä takapenkille pötköttään ja lykkäs ratin Funkmaster Eskolan kouraan ja minä sit cruisailin meitit turvallisesti Vegasiin. Toi oli ehkä sinänsäkin paras mahdollinen vaihtoehto et kaveri paineli untenmaille takaloosissa, koska mun ja Marjaanan älykkyysosamäärä alko olla jo koetuksella hiukan enne tota kuskin vaihtoo kun Henkka pääsi vauhtiin filosofisien pohdiskelujensa kanssa. Hei Onko olemassa kohtalo vaiko vapaa tahto? Kumpi on voimakkaampi ja määrä maailman kaikkeuden kulun? Sit se kaveri alko jo selitteleen jostain omien molekyyliensä merkkaamisesta ja niiden uudelleen etsimisestä tuhannen vuoden päästä jollon sit vois tutkia niiden seikkailemia ratoja ja koota itsensa kasaan uudelleen. Joo nuijanukutuksen mun puolitäydestä Pepsi-pullosta ois kaveri kohta jo saanukin ellei ois alkanu omasta takaa soihdut sammuun.
Vegasiin saapuessa asiat laitettiin sit totta kai heti tärkeysjärjestykseen ja paineltiin ekana viinakauppaan, sit mäkkärille jonka jälkeen vasta Circus Circus casinohotelliin. Ja joo on sit muuten vähä isoja noi Casino hotellit. Meinaan respasta annettiin kaikille säälittäville ensikertalaisille hieno kax puoleinen kartta, jonka mukaan piti sit suunnistaa kulman taa ja rullaportaita pitkin ylös ja sit vähä toisen ja kolmannen kulman taa, jonka jälkeen täys käännös 360 astetta ja tupla piruetti, vaihtoaskeleella käytävää eteenpäin giftshopien ja 3 ravintolan ja pelimasiinoiden ohi syvennykseen josta saatto napata hissin, jolla noustiin 18 kerrosta ja sit taas parin kulman ympäri huoneelle. Siis ihan iisi biisi ja mesta um die ecke, mut sit ku päästiin huoneelle kaiken sen Jukolan vistin jälkeen niin hei DAAH, se respan muija oli unohtanu kokonaan antaa niinkin epäoleellisen asian kun huoneenavaimen!! Ja Henkkahan sai sit tehä kuniakierroksen kaikki ne 20 kerrosta alaspäin, ku me Marjiksenkaa alettiin mutustaan burgereita kotosasti siinä käytävällä kamat leväällään.
Joo hotlahuone oli ihan ok perus setti. Smirnoffin vesimeloni vodka vähän vähemmän perus setti ja eikun vaatteet niskaan ja baanalle. Jep, Vegas on just sellanen neonvalojen valtameri kun kuvitella saattokin, mut jotenki se mikä ehkä heitti pikku ylläri pyllärit oli ne kaiken maailman kuorma-autot jotka siel Stripillä (siis sen pääkadun nimi jolla kaikki Casinot sijaitsee on Strip, en siis suinkaan ollu missään kuumaakin kuumemmassa strippiluolassa, jossa ajeli autoja) kaahaili hienoilla mainosksilla teipattuina. Hot babes tekstit ja puhelinnumerot meinaan vilahteli siihen vauhtiin et moido, hyvää yötä ja huomenta. Sen lisäx kaduilla oli pitkin poikin flyereita kaiken maailman Candyn, Cindyn ja Ursulan palveluista. Ja mikä hassuinta ne kaikki oli unohtanu laittaa yläosan päälleen siihen mainoskuvaansa, joillain tosin oli ongelmia sen alaosankin kaa... Hiukanko hajamielistä touhua, onnex mulle ei koskaan käyny tollein yläasteen luokkakuvissa...Joo ei siis tartte miettiä, et mistä yksinäinen miekkonen tai lesbo alias lepakko löytäs seuraa yksinäisinä iltoina Vegasissa. sen lisäx ne oli kauheen halpojakin. Tai siis mistä mä nyt tien paljonko maksullinen seura normaalisti maksaa (ööö kärähdix mä nyt....) mut siis $38 sai jo kivan misun. Tosin olis tehny mieli tilata yx ihan vaan sen takia jo et ois nähny millanen huuhkaja sieltä oikeesti ilmestyy... Just joku tyyliin seksipuhelin Marjatta, 4 kersan viiksekäs 200kilonen yksinhuoltaja.
No niin sit tiivistetysti sanottakoon et Casinot oli aivan ihania, miehet oli lihavia juntti jenkkejä (ei ollu kato viikonloppu millon kaikki söpöliinit ois ollu liikenteessä), $1 mansikkamargaritat illan huippulöytö ja Mandalay Bayn cocktail waitressit parhaimman näkösiä, vaik niil ei ollukaan lyhyimmät hameet. Ja hitto, MULLE EI PITÄNY KÄYDÄ NÄIN. Mä vannoin etten sortus muiden lailla, mun ei pitäny pelata koko pankkitiliäni ja tulla tyhjätaskuna kotiin. Well, arvaas vaan miten kävi...AIVAN!! Mä tein ehkä uuden ennätyksen gamblingissa....Nyt kyllä nolottaa, mitähän mäkin oikeen ajattelin. No ollaan nyt sit syömättä koko ens kuukausi ja vielä toinenkin perään ihan vaan rangaistuksex. Minä, Jenkkien sosialliturvatunnukseni mukaan Sanna-Maria Kristuna pelasin hurjat 50 centtiä!! Jees luit oikein. Kaksi 25 centin kolikkoa löysi tiensä parhaimmalta kuulostavaa slot machineen minkä löysin. Winning for dummies. No ton takia mä en varmaan sit voittanukaan, ku oon ehkä hei hiukan liian viisas voittaan...
No niin sit seuraavana päivänä selvin päin käppäiltiin vie muutamalla casinolla ja luoja että kersoilla o ihan omanlainen viihteensä ja jutut mistä repivät entertainmentia. Luxorin käytävällä yx pikku kinkki, around 4 years old, oli kehittäny älyllistä aktiviteettia ja juoksi metrin eteenpäin esitti kamppaavansa ittensä, kieri lattialla vähän aika ja nousi hervottomasti hihittäen. No sit se ampas taas metrin eteen päin ja homma toistu. vasta kun kaveri 7. kertaa kamppas ittensä mun hihitykseni alko vähitellen hiipuun ja matka jatku. Kaveri kylläkin vaikutti sillonkin viel kauheen onnelliselta ja keskittymiskyky kyseiseen kaatuiluun jatku. (Hei, jos mä kokeilisin tota samaa aktiviteettia LAX:n lentokentällä ku lähen kotiin niin luuletteko et saisin oman turvasaattueen...?)
No kävästiin sit Mandalay Bayssä (casino kans, miten kamalan yllättävää...) viel ennen Palm Springsiin lähtöö ja siel oli makee poolside. Niil oli siel sellanen aaltokone, et aina tasasin väliajoin tuli kamala aalto niinku jossain merenrannalla ja se vei mennessään. Damn sinne olis ollu kiva mennä testaan sitä...Ja tossa vaiheessa Henkka muuten oli taas keränny kaiken älyllisen voimansa takasin ja alko heitteleen filosofisia pohdiskeluja, jotka lopulta johtivat super älykkääseen lauseeseen, jolla kuvattiin millasilta me avaruusolioista varmaan näytettäs (siis jos ne ikinä eksys maankamaralle). Ihminen kun kuulemma on epämääränen klöntti, jossa on ihmeellisiä pitkiä ulokkeita. Hmm...interesting view, mut noinhan se basically kyl onkin...
Taas meitsi pääsi osax aikaa ratin taa paluumatkalla ja näki ehkä hiukan fantsun tien nimen. Mä ainakin haluisin asua ZZYZX roadilla. Can someone tell me how the heck to pronounce that!?!?!?Hmm..ongelma tolla tiellä asumisella on vaan se, et se on totally middle of nowhere ghost townejen ympäröimänä, mut hei bright side on, et siel oli isoja kylttejä et maata olis myytävänä et voisin hyvinkin ampasta sinne ja ostaa pläntin. Plus eihän Las vegaskaan ollu alunperin ku tyhjä autiomaa, jonne mafiapomokohan se nyt olis ollu päätti perustaa viihdekeitaan ja aloti sen rakentamisen ainaki ulkoapäin mauttomasta Flamingo hotellista. Et hei enää mun tartte alkaa vaan ammuskeleen/upottaan betoniin valettuja ihmisiä, kerään suojelurahoja, harrastaan hämäräbisneksiä (siis hämärämpiä kun nyt...) ja sit vaan perustaa maailman nopeiten laajeneva kaupunki, joka kuluttaa sähköö ehkä enemmän ku loppu maapallo yhteensä ja suoltaa ulos roskaa ja jätettä saman verran ku Hiltonien lehdistösvastaavat.
Palm springs, California, oli ihanan kuuma kaupunki kans keskellä autiomaata. Ei iso, eikä kuuluisa, mut tosin siel on asunu ainakin Kirk Douglas ja JFK on visiteerannu siel ja Elisabeth Taylor käyny murkinalla perheensä kanssa et ei ihan turha paikka kuiteskaan... Ja by the way toi oli viel puolix kuule bisness matka et työ ennen huvia of course. Käytiin meinaan tutustuun meitin soppahotellin (eli siis kaikille taviksille suomennettakoon et sopimushotellin, jonne saadaan FIT rateja eli foreigh individual traveler hintoja) Palm Mountain resortin manageriin, eli ns. site inspection oli kyseessä (kaikille alan slangia osaaville) ja hei tolla irtos sit 2 ilmasta yötä siinä mestassa...Hirveen kiva työ mulla...
UUUU, Palm Springs on selkeesti mun kohtaloni. Hei muistax vie kun kerroin mun hienosta epsanjalaisesta taitelijanimestä, Santa-Maria Escuelasta!? Well, Palm Springsissä oli Santa-Maria's meat market, joka sijaitsi korttelin päässä Escuela streetilta!?!? Hei kuinka suurta sattumaa tollanen voi muka olla! Yup, didn't think so either...Mietin vaan et minkäköhänlainen kauppa se mu tuleva putiikkini oikeen onkaan, no eihän nimi kauppaa pahenna, jos ei kauppa nimee...
Ekana iltana sit alux chillailtiin altaalla ja poreammeessa bissejen kanssa, jonka jälkeen pojat päätti koklailla Marjaanan korkkareita, ja totes et naiset on sairaita fetisseineen epämukaviin kenkiin. Sit kohti Palm Springsin yötä. Ei ollu mitenkään hurja meininki mut käytiin me yhen kulmakuppilan tanssilattialla rokkaan sen rokkibändin tahdissa. Hmm...sellasta musaa en oo aikasemmin bailannukaan, mut hei kaikelle on se eka kerta!
Aamulla aikasin tehtiin helvetin fiksu päätös ja lähettiin Palm Canyoniin retkeileen ja vealteleen luontopoluille vuorille. On siis todellakin järkyttävän fiksua painella 8 km pitkin vuoren rinteitä ja kanjoneita 39C helteessä perhanan pienen vesipullon kanssa. Joo se menetteli just fine ku oli viel palmujen varjoo siel kanjonin pohjalla kuivuneen joen uoman varrella, mut sit karun vuoren huipulla painellessa niitä rinteitä ylös alas tuli kyl sellanen fiilis et hei tälläseltako se tuntuu ku on eksyneenä erämaahan ilman veden tippaakaan ja armoton aurinko paahtaa niskaan ku munia paistais ja polku vaan jatkuu...ja jatkuu...ja jatkuu...ja jatkuu...ja jatkuu, eikä Gary Grandia pillimehuineen kuulu eikä näy missään. Rehellisesti sanottuna, en oo ehkä ikinä ollu yhtä onnellinen nähdessäni kylmän cokis tölkin kun sen hike:n jälkeen siel parkkipaikan kiskalla. Ja sen kaiken aherruksen ja puherruksen jälkeen KFC:hen syömään juustoranskiksia ja pop corn chickeniä, AHHHHHH....
Illalla olikin sit vuorossa mun suosikkini, eli golf kentän terrorisointi. Mentiin professionaaleina alan ihmisinä tutustuun Marriotin hienoon golf resorttiin, joka oli kyl kieltämättä helkkarin ison kokonen ja siel palloili yhtä sun toista naista vähän paremmissa kledjuissa pitkin käytäviä. Ja sit takapihalla oli sellanen kiva tekojärvi, jolla saatto tehä boat rideja. No tarinahan etenee niin, että sen järven ympärillä oli myös golfkenttä. Tosin eihän sitä nyt alux siinä pimeydessä tähtitaivaan alla tajunnu joksikin golfkentäx ku viel kävelytiekin vierestä meni. (sillä ainoolla golf kentällä, millä oikeesti oon ite käyny, siellä Vammalan perukoilla, EI OLLU jalkakäytävää holen "vieressä"...) No me uteliaat mentiin sit alux vaan sinne nurmikolle pällisteleen pimeyteen (tosi fiksu aktiviteetti, jota suosittelen kaikille lämpimästi ikään tai alushousuihin katsomatta) ja todettiin et hei tuol on lippu ja sen lipun o pakko olla kolossa ja se taas tarkottaa et voi vaan todeta et "hur kan något tycka att det är trevligt att försöka treffa ett litet håll i marken med ännu mindre boll!!!" Ja eikun hei tuhoamaan kenttää. katos ku sellanen lippu o hirmu kiva valokuva paikka. No me sit vähän aseteltiin kameraa nurmelle ajastimelle ja eikun lipulle ja POSEERAUS. No kaikki meni tollon viel hyvin (lukuun ottamatta et Marjaanalla oli korkkarit, jotka varmasti teki hyviä tuuletusaukkoja siihen kenttään) mut sit paluumatkalla, voitas vaan todeta, et vanha sanonta "joka kuoppaa golfkentälle kaivaa, se kentällä öisin palloilevat siihen langettaa" pitää paikkaansa. Niinpä me yx toisen jälkeen vähä niinkun pudottiin sinne hiekkaesteeseen, jonne jäi ehkä ihan kivat jäljet tapahtumasta todisteex. Mut hei se oli aikas originaali tapa merkata, et I was here...
Loppu matka sujukin aikas normaaleissa olosuhteissa, mitä ikinä ne nyt sit lienevätkään. Illalla kotosalla täällä BH:ssa (paikalliset kato lyhentelee Beverly Hillsin tolleen kätsysti) minä ihan vapaaehtosesti lähdin rivakalle kävely lenkille Mikon kanssa tohon neighbourhoodiin (joo kuntoilu on ollut aikas pinnalla viime päivinä, mun tarttis varmaan hommata toi kuumemittari ja paljon buranaa...) ja sit kattelin V niinku verikosto leffan, jota suht omituisexkin voisi sanoa. No tehokas ainakin oli, koska sen alku sanat "Remember, remember, the 5th of November. " on pyöriny koko helkkarin työpäivän päässä...
Sunday, September 10, 2006

Mies sikaari ja Babe. Selvää Hollywood meininkiä. Tää on niinku hyvä todiste aineisto sitä päivää varten ku Henkka kävelee Oscareihin punastamattoo pitkin. Voin sit lähettää seiskaan todisteen kuinka kaveri o eläny reteesti jo back in the day. (Henkka siis on opiskellu elokuva-alaa täällä ameriikassa kaikille niille tiedox, jotka sitä ei viel tienny...)