Jees t�lt� n�ytt�� Redondo beachin satama

Gondola ride, anyone?

Joo ihan kiva t�� maisema Meksikolaisen ravintolan ikkunan l�pi otettuna...

Meitsi hiukan oikeesti kuvaa tallasia taloja...

Joo kaunista on Redondo beachilla...

Elämää

Kamalan miten kaikki muuttu kun kasvaa "aikuisex". Pienenä joku 6 tunnin lento Kanarialle tuntu et oli yhtä pitkä kun aika joulusta kesälomaan. Ja nykyään tollasen 5 tunnin lennon Hawaijille kuittaa lyhyenä lentona ihan vaan tohon viereen. Missä vaiheessa 5-6 tunnista tuli lyhyt aika? Ihan sama kun kersana kesäloma oli aina kamalan pitkä ja ehti tekeen kaikkee kivaa ja se oli aina KUUMA. Aurinko vaan paisto eikä käyttäny muita kun hameita ja toppeja ja lutras päivät pitkät järvessä. Nykyään se on jo ohi ennenkun ehti alkaakaan ja aina on sateista ja kylmää niin et pitkähiaset on enemmänkin sääntö kun poikkeus ja järveen uskaltautuu vasta heinäkuun lopussa.

Mä oon selvittäny mun yhteyteni noiden luonnonkatastrofien kanssa. Et voitte huokasta helpotuksesta. Taas on turvallista matkustaa mun kaa. Mun tartte vaan tästä lähin ostaa pinkki tai keltanen uimapatja ja katastrofilta vältytään. Katos kun tsunamia ennen ostin vihreen uimapatjan. Ja nyt Hawaijilla ostin vihreen uimapatjan (äläkä nyt ala saarnaan et keräänx jotain collectionia vihreistä uimapatjoista ympäri maailmaa tai oonko kangistunu kaavoihini kun en voi väriä vaihtaa..) ja heti parin seuraavan päivän sisällä tosta vihreestä uimaatjasta onkin sit jysähtäny!

Nyt tarttee mennä tekee jotain kivaa snacksia ja sit lukeen loppuun Agatha Christien elämäkerta. Tartte sekin taas palauttaa kirjastoon...(et kai vaan kuvitellu etten tietäs missä lähin kirjasto oikeen on...)No just suunnitelmat muuttuukin nykyään nopeemmin kun Paris Hiltonin vaattet. Eli lähenkin vähän ajeleen prätkällä, TSAUKKIS! Prummmmmmmmmmm......

Ja tästä se kaikki lähti. LAX:in kentältä 7am...

Mun perus hotellihuoneeni

Waikikin rantarakennukset

Minä ja Waikikin rantarakennukset

Surffari dude, jonka nimi oli Duke

Hiukan hawaijilaista tanssia....vai olix tää nyt tahitilaista....No polynesialaista joka tapauksessa!!

Hanauma bay

Hanauma bay

Sumuisten vuorten maisema

Joo tälläsellä tour bussilla sitä kierreltiin

Kuka olis uskonu et Hawaijin suurin uskontokunta on Buddhalaisuus

Hei mä voisin muuttaa tähän.

Ananasviljelmät ja kuuluisa Dole plantation. Tuol oli hyvää ananaspehmistä, NAM

Minä Dole plantationin maailmansuurimmassa labyrintissa. Jees hei aina on hyvä photo aika....vaik kesken labyrintistä selviämisen...

Ilta beachillä....

...Ja päivä beachillä

Joo ei taida oikeen muistuttaa sellasta maisemaa, kun mit� monet on kuvitellu Honolulun edustavan...

Nää oli mun mielestä hirmu ihanat rakennukset.

Saiskos olla surffilauta?

Ladies and Gentlemen, Waikiki beach

Hyatt tower palmun peitossa

Beach maisemaa 12.kerroksesta

Kaupunki maisemaa 28.kerroksesta

Ahhhhh.....

Honolulun kaunis satama

Ja loppuun kevennyksex mun ihanin löytöni Hawaijilta. Supisuloiset vaaleenpunaset asenne yökkäri boxerit!

Tarina pienestä katastrofimagneetista...

Olipa elipä kerran pieni katastrofimagneetti, joka rakasti matkustelua ja lukemista. Päivät pitkät hirveen sulonen katarstrofimagneetti aina ahersi ähersi kirjojensa parissa haluten tulla isona suureksi ja viisaaksi kuin nalle puhista se kamalan viisas pöllö. Eräänä päivänä kaksi vuotta pienen tulvimishetken jälkeen (jota jotkut myös tieteellisemmältä nimeltä tsunamiksi kutsuvat) pieni katastrofimagneetti päätti lähteä reissuun kaukaiselle ja eksoottislle Oahun saarelle Hawaille. Hän pakkasi kämppikseltä lainaamansa pikkuruisen lentolaukun (jonka kyljessä muuten oli hirveen sulonen merihevosen kuva) ja suuntasi kohti kookospähkinöillä ja ruokohameilla vaatetettujen hulatyttöjen maata.

Pieni katastrofimagneetti oli kerrankin päässyt repäisemään ja lensi ensimmäisessä luokassa. Tuo olikin kamalan kätevää, sillä LAX:n ruuhkainen kenttä olisi voinut saada pienen katastrofimagneetin raivon partaalle kaikkine tuskastuttavine piiiiiiiiiiiiiiiitkine jonoineen. (Kukaan tuskin olisi halunnut nähdä kohtausta kun pikkuruinen tytön tyllerö muuttuu hitaasti haalean punertavasta retiisiäkin kirkkaammaksi ja lopulta räjähtää hyppimään tasajalkaa ja huutaan suoraa kurkkua ”mä haluun et tää jono loppuuuuuuuuuuuuu” tai vielä parempi ois toi sama englannix ”I want this line to end right now or I'll explode!!!” siitä oliskin saatu joku kiva piiristystilanne ja pommiryhmä kokoon…) Niinpä katastrofimagneetti olikin kauhean onnellinen kun saattoi vain hymy huulillaan morjestellen painella jonojen ohi ensimmäisen luokan lentolippua heilutellen. Kauhean onnellinen hän oli myös siitä että heti koneeseen istuuduttuaan kamalan näppärä lentoemo tuli kiiruhtaen kysymään et ”Sprenchen sie Deutch?” ja mitähän sais olla juotavax näin kun odotellaan vielä tuon halpisluokan boardausta. No kuten kaikki 1st class:issa lentävät pieni katastrofmagneetti otti teetä!!! Kyllä vain luit aivan oikein. Oikein ison kupin teetä. (selvennyksex todettakoon et pikkuinen pystyi hädin tuskin uskomaan että edes omisti nenää, joka oli tukossa jo luoja tietää monettako päivää…joten alkomahooli ja shamppanja eivät siis olleet rangking listalla ihan heti kärkikolmikossa… ) No tulihan lopulta myös se aika kun katastrofimagneetti päätti ottaa ohjat käsiinsä ja alkaa käyttäytyä kuin oikea 1st class lady ja tilasi uskomattoman maistuvan Finlandia mango cocktailin! YUMMY!! Ja mikä ihmeellisintä. Pikku katastrofimagneetti sai suurta tyydytystä syödessään aamiaista ihka oikealta lautaselta vastalämmitetyn croisantin kera mmmmmmm……

Honolulussa se olikin sitten sadun loppu ja Back to reality ja halpis turistiluokan hotelliin. Oh well nothing lasts forever. Pikku katastrofimagneetti ihastui Waikikiin heti ensimmäisellä silmäyksellä. Kaikki ne kauniit hotellit ja Japanilaiset morsiusparit, jotka kirmasivat limusiineista toiseen ihastuttavissa merkkiluomuksissaan. Palmut, jotka reunustivat rantaa ja ALOHA (hei, näkemiin) ja MAHALO (kiitos) toivotukset joita kaikui korvissa minne ikinä eksyitkään. Tosin aivan samalla lailla kuin turtuu ”sä näytät tänään tosi hyvältä” kommentteihin, joita satelee joka puolelta koko ajan, turtuu myös noihin aluksi niin kauheen eksoottisilta kuulostaneisiin Hawaijin kielisiin tervehdyksiin. Ja siinä vaiheessa kun miljoonatta kertaa joudut kiertoajelubussissa leikkiin kauheen innokasta turistia ja toistaan lennokkaasti lujaan ääneen aaaaaaaaaaaaaalooooohaaaaaaaa, sun tekis mieli vaan erottautua joukosta heittämällä kehiin shuuuuuuuut uuuuuuuup. Plus niitä Japanilaisturisteja on Oahulla oikeestaan niin paljon et alat epäileen josko Tokio on muuttanut cityyn ihan kokonaan.

Style varvassandaaleilla, videokameralla ja aina niin kauhean käytännöllisellä digikameralla varustettu katastrofimagneetti päätti kuuliaisesti tehdä tehtävänsä ja antaa oman osuutensa Hawaijin pääelinkeinolle ja syylle, miksi paikalliset kaiken maailman hirvittäviin lomakledjuihin ja kirjaviin rytkyihin pukeutuneita hönttejä turisteja sietävät. Eli turismille. Niinpä pikku katastrofimagneetti meni ja osti koko päivän saaren kiertoretken!! Reissulla oppii yhtä sun toista kamalan hyödyllistä, kuten hawaijin kansalliskalan humuhumunukunukuapuan, (jonka hirveen fiksu katastrofimagneetti tiesi jo entuudestaan mökkipippaloissa melkein selvipäin pelatusta trivial pursuitista. Yritäpäs muuten lukee toi kalan nimi ääneen humalassa, nice challenge I would say ), ukulelen suomennoksen eli hyppivän kirpun ja että Hawaijilla on ollut yhteensä 8 hallitsijaa, joista ensimmäiset 5 hirveen mielikuvituksellisesti kaikki samannimisiä Kamehamehoja.

Ja sitten koitti se aika. Se hetki, minkä mukaan pikkuinen katastrofimagneetti kantaa nimeään. Tuli ilta ja tuli aamu. Ja aamun myötä jumalaton tärinä ja tutina. Hiukan yli kello seitsemän aamulla pikkuinen katastrofimagneetti heräsi järisyttävästä unesta vain todetakseen, ettei se ollutkaan uni mikä järisi vaan koko hemmetin hotelli hänen ympärillään. Viidentoista sekunnin ajan kaikki irtaimisto huoneessa huojui kalistavaa ääntä pitäen, kuin asfalttiporaa olisi käytetty seinän takana ihan piruuttaan, jotta naapurin lasiesineet varmasti putoaisivat hyllyistään. Pikkuinen katastrofimagneetti onneksi muisti LA:n kiertoajelullaan saamansa tietoiskun, että järistyksen kohdatessa turvallisin paikka on suunnata wc:n ovenkarmin alle, sillä se on kantava seinä. Niinpä tietysti pikkuinen katastrofimagneetti meni tottelevaisesti aivan wc:n ovenkarmista vastakkaiseen suuntaan ja urkkimaan ulos ikkunasta vain todetakseen, että niinhän ne kaikki muutkin naapurit hienosti rikkoivat tuota kultaista sääntöä ja kurkkivat ulos omista koloistaan. Tuon kaiken jälkeen oli hirmuisen kiva huokaista helpotuksesta vain kuullakseen pienen kliksauksen NAKS ja bye bye elctricity. Noh, kukapa sitä sähköä tarvitsisi keskellä tuulista sateista ja vilpoista päivää? Pikkuinen katastrofimagneetti tosin sai todeta, et näköjään sitä kaipailivat ainakin ne kaikki lukemattomat turistit jotka naurettavan pitkissä hitaasti kuin Toropaisen Jorman ajatuksenjuoksu liikkuvissa jonoissa tuntitolkulla jonottivat saadakseen lähimarketeista ruokaa. Kyllä vain sähköjä ei, joten liikkeeseen uskallettiin päästää vain 5 henkeä kerrallaan ja kaikki laskutoimitukset tehtiin vanhan hyvän ajan malliin kuin talvisodan aikana ikään käsin. Kyllä helmitaulullekin siis vielä on tarvetta hädän hetkellä, hienoa tietää tuo pohti pikku katstrofimagneetti toisinaan niin olemattomissa aivonystyröissään ja päätti ehdottomasti hommata sellaisen seuraavalle reissulleen mukaan.


Hei , jos sinäkin haluat nyt sign up for pikku katastrofimagneetin listalle niitä kavereita, jotka ovat päättäneet että rakastavat liikaa elämäänsä eivätkä enää ikinä turvallisuussyitä matkusta pikku katastrofimagneetin kanssa yhtään mihinkään, niin nyt ois hyvä aika. Paikkansa listalla ovat jo lunastaneet:

*Milla
*Cory
*Sami
*Tatu
*Mari

Eli tilaa vielä riittää...

Yes I'm alive!!
Lupaan kirjottaa huomena reissusta kaikkine kokemuksineen plus laittaa niitä photoja, joita varmaan mielummin töllötätte ku luette mun höpinöitäni...

Viime viiko:

Lauantaina käväsin sit vanhana jääkiekon ystävänä kattoon tajuanko mä vieläkään kun tulee paitsio. En oo varma tuliko sellasta (en siis vieläkään tajuu…), mut nyrkkitappelu ainakin tuli ja heti ensimmäisillä minuuteilla. Ja jos luulit et humailaiset HIFK fanit saa mölyä aikasex kun Karalahti heittää hanskat tiskiin, niin olit sit hiukan väärässä. Ihmiset oli oikeesti kun jonkun valasitumisen kokeneet, lotossa voittaneet ja jeesuksen nähneet ja alko ihan onnessaan pitään ääntä joka olis ajanu murmelitkin koloistaan. No toisaalta jos 18 000 henkee ei ois saanu ääntä aikasex, niin olisin suhteellisen huolestunu ja varaisin ajan korvalääkäriiin…Well yleisössä muutenkin kuohu ja ilmassa oli todellisen urheilujuhlan tuntua. Ekan 10 minuutin aikana pari katsojaa tyypilliseen tuuriin just siinä meitin edessä totes et heidän kemiat ei oikeen toiminu ja alko huuteleen törkeyksiä toisilleen. Tulos; ne heitettiin ulos. Oisko hiukan hienoo hei jos munkin pelin kohokohta olis huudella toisille shut the fuck up, koska ne sattuu kannustaa toista joukkuetta. Hmm…mix en ikinä testannut tota Hakametsässä…

Matsin jälkeen mentiin porukalla Saddle Ranchiin (en vieläkään suostunu valjastaan sitä mekaanista härkää…Oh by the way, eilen tuli teeveestä sinkkuelämän uusintoja ja ne oli siin just LA:ssa käymässä ja Saddle Ranchissa, mis Miranda päätti ratsastaa härällä ja sen puseronnapit kaikki aukes ja se pääty ratsasteleen hillittömästi rintsikoissaan...Totakaan versiota härällä ratsastamisesta en siis lauantaina koklannu ) ja tyhmänä menin sanoon Teemulle juomia tilattaessa et ihan sama mitä mulle käteen lykkäät et ei oo ollu tapana nirsoilla. No arvaahan sen sit mitä kaveri kekkas. Iski kouraan sellasen jumalattoman maljakon kokosen lasillisen long island ice teetä. Siinähän sitten juot tollasen pikku drinksun todella mietoo juomaa…Well eipä tarvinnu paljo muuta sit sinä iltana ottakaan (mikä tietenkään ei tarkota ettenkö ois ottanu…) No ei se mitään, nyt ajattelin alottaa kuivan kauden. Ei sinänsä et siihen olis tarvetta, mut hei on mennyt nää weekendit hiukan liikaa bilettäessä. Ja nyt kehiin astuu vakavaakin vakavampi Sansu. Seuraavaksi keskustelemmekin Pohjois-Korean poliittisesta tilasta ja uhkaavasta kasvihuoneilmiöstä. Minun mielestäni kasihuonekaasujen päästöjä pitäisi ehdottomasti rajoittaa ja ajatella biodiversiteetin syvintä olemusta kaldealaisisten kannalta….Öööööö ehkä tää ei ihan toimi…

Tää on niiiiiiiiiiiiiiiiiin mun tuuriani. Huomenna odottaa kone, joka kiidättää mut paratiisiin kaikkien niiden ananasviljelmien, hulatyttöjen, surffaripoikien ja beachien keskelle ja meitsi menee ja hommaa flunssan!! Tai siis flunssa tulee ja tunkeutuu meitsin immuunisysteemiin. Haistakoot sanonko minkä.

Hei nyt olis mahdollisuus päästä Oscareiden jatkobileisiin. Mulla olis meinaan kontakti mitä kautta sais vielä pari lippua hommattua. Eli jos jollain on vaivaset $4520 ylimäärästä niin soittakaa vaan mulle ja ostan noi liput. Mut kannattaa pitää kiirettä koska niitä ei tosiaankaan oo enää montaa jäljellä. Jos joku ostaa mullekin lipun niin lupaan majottaa sen meille ihan ilmasex ja kokata joka aamu muna-pekoni annoksen ja tanssia sambaa kun tarjoilen sen bikineissä. (vastaavasti jos joku naispuoleinen haluaa ton lipun mulle kustantaa niin voin ehkä yrittää lahjoo Mikon tarjoileen ton aamiaisen vaik Ronn Moss paita päällä)

Onx vähän hieno jääveistos Kingsien logosta jäähallin ulkopuolella

Tässä teille Staples Center missä LA Kings ja LA Lakers pelaavat. Harvemmin tosin yhtä aikaa...hmm..sepä vasta oliskin näky!

Ja mulla vai pieni lasi..jees maljakkoa lähinnä muistuttaa. Oli kyllä todellakin Looooooooong island ice tea

Joo tilannekuva jostain varmastikin mielenkiintosesta tilanteesta Saddle Ranchin edestä...

Melkein sukua jollekin...

No niin tsekkaus viime weekendiin. Meillä oli kuvaus sessio täällä kotosalla, kun Virtasen Teemu on taas saanu päähänsä tehdä uuden ohjelman Jenkkien kaapelikanavalle ja tuli sit pilottijaksonsa jutskia meille filmaileen. (Tää on se sama juttu minkä hehkeästä auringonlasku rantakohtauksesta jättäydyin ihan suosiolla väliin etten tuu liian kuuuisax ja suositux…) Ensinnäkin meitin koko talo vallotettiin kaiken maailman lampuilla ja takapihasta muuttu kans varsinainen kuvaustantere. Minäkin totta kai pääsin sit hienosti esiintyyn niinkin tärkeeseen kohtaukseen kun et ojennan kännykän yhdelle näyttelijälle tuol keittiössä ja sen jälkeen muka juttelen Mikon kanssa siinä vieressä, niin et me vaan auotaan suuta kun ei oikeesti saanu sanoo mitään. Tuli hiukan uuno fiilis, kun otto oton jälkeen muka keskustelet Miksan kaa ilman ääntä uudestaan ja uudestaan, no eipähän jutut loppunu kesken ku ei ikinä ollu mitään hajua mitä hittoo se toinen siinä muka selitti…ja hei meinasinhan mä yhdessä otoksessa jopa tukehtua drinksuuni kun Eki näytti peukkua. Yeah, I can screw up everything if I really ,really try...

Tota voitteko kuvitella mitä on tuntipalkka Losissa koiranulkoiluttajalla? Vastaus on et enemmän kun suomessa restonomilla. Tollasella ei minkäänlaista tutkintoa tai asiantuntija koulutusta tai helvetin innovatiivinen työympäristö kursilla istumista vaativalla työllä ansaitsee hei $50/tunti!!! Voi luoja tätä kaupunkia…

Sit mun hieno melkein sukua julkkikselle listani jatkuu, ja tätä menoo hei oon aikas hyvä julkkisten frendi hei kun pääsen suomeen hei ja voin ehkä hei perustaa ihan oman seiskan kilpailijalehden…Ensinnäkin hei haloo ketkä kaiki on kuukauden aikana ollu näin paljon kontaktissa julkkisten kaa: Mötoeheadin laulaja melkein kaveli mun ohi baarissa, mä saatoin nähdä Rodeo drivella Paris Hilttonin auton, oon ollu vieressä kun joku puhuu Ben Johnsonille puhelimessa, Duudsoni on pölliny mun lautaselta ranskiksia, Titanicissa ruotsalaista näytellyt suomailainen on tarjoutunu mun matchmeikkerix ja opettanu amerikkalaisen futiksen sääntöjä ja meen huomenna Stratovariuksen keikalle!!! Hei pistäs paremmax, niin oon tosi Hoo Moilasena…

Paris Hilttonista puheenollen. Mä veikkaan et alan menettään jotenkin järkeeni, (tai sit se on vaan Beverly Hills:siläistymistä) koska näin jo untakin mokomasta ämmästä. Me oltiin yhessä naisten veskissä (joo ja tää EI jatku niin et me oltas alettu riisuun toistemme vaatteita pois ect…) ja se kysy multa et tuoksuux se hyvälle!!! Hei haloo mikä kysymys toi on olevinaan!! meneex joku normaali ihminen kysyyn veskissä toiselta naiselta, et tuoksuux hän hyvälle!!En todellakaan uskaltas mennä minkään asteiselle kallonkutistajalle kysyyn miten se tulkitsis tätä mun untani, koska en todellaan halua saada tulosta selville, sen verran häiriintyny uni oli…

En oo vieläkään ehtiny mennä tsiikaan mun Majavani epäilemättä Oscar tasoista näyttelijäsuoritusta, mut ei mulla ihan huono maku voi olla koska se sen leffa meni heti tän viikon katsojalukujen kärkeen Losin alueella…Et en mä mitään boxoffice floppeja suosi, vaan tunnistan komeen majavan kun sellasen nään.

Vasta 24 & 1/3 vuotta oon odottanu et saan sanoo tän, ja jumankauta juu nääs päivää nyt sit sen pääseen toteaan: MINÄ LÄHDEN HAWAIJILLE!! Tämä plikka ponkasee tolle Oahun saarelle Honoluluun 5 päivän työlomalle (siis bisnesmatka, jolla ehtii rentoutuunkin. Kuinka hienoo on hei sanoo lentävänsä bisnesasioissa ulkomaille kun on harjoittelija…) Eli 12.10- 16.10 meitsi ei ole paikalla, et älkää hei viittikö soittaa tai laittaa maileja tai etanapostia tai tulla koputteleen taas tonne oven taa kun en kato oo kaupungissa tai maisemissa ollenkaan. Et jos sit taas 17 pv alatte häiriköimään yhtä ahkerasti kun tähänkin asti ootte häiriköineet….

Well oiskohan tää nyt tässä, kun ei nyt oikeen tunnu osaavan kirjottaa mitään hauskaa tai humoristista. Varmaan se shokeeraava fakta et Hector kävi tänään töissä ja oli leikannu hiuksenssa ja Mikko alko tunteen sympatiaa sitä kohtaan on vieny mun huumorintajuni ihan tyystin täysin kokonaan…Alla kuvakollaasi meillä käydystä kuvaussessiosta...


UUUUUUUUUUUUUUU melkein unohdin kertoo et kävin lauantaina Mikon kaa ajeleen prätkällä nyt sit vihdosta viimein kaikkien melkeintoteutuneiden prätkäajeluyritelmien jälkeen. Ja MÄN se on kivaa.. Oli hiukan tajuttoman makeet maisemat ajella tuol Hollywood Hillseillä Mulhollan drivella kun näki joka suuntaan maisemaa JA VIHDOINKIN NÄIN SEN KUNNOLLA. hollywood kyltin meinaan...Tosin olin pettyny ku oikeessa elämässä se kyltin D kirjain on aikas kaukana siitä tokavikasta O kirjaimesta, niin se näyttää vähän visuaalisesti jääville...Plus ainahan sitä on lukenu ysiluokan maantiedon oppikirjasta Los Angelesin alueen savusumusta, mut trust me ei sitten oo oikeessa elämässä mikään kauheen nätti näky. Et aikamolista moskaa tulee keuhkoihinsa täällä vedettyä...

Minä ja Eki meitin olohuoneessa. Eix Ekilla ookkin ihanan vauhdikas paita?

Joo mä näytän ihan siltä kun mulla olis jotain sanottavaa, mut kaikki jotka mut paremmin tuntee tietää et eihän mulla koskaan oo mitään asiaa oo...

Meijän keittiö vallotettiin filmauksiin, ja sit sitä valoo säädeltiin tollasella hemmetin foliota muistuttavalla jutskalla niin ettei meitin kasvoille päässy tuleen varjoja kuvauksen aikana...Täällä mä toteutin mun kuuluisan näyttelykohtauksen

Joo täs olis vähän niinkun valotusta siihen, mitä kuvaussessioissa oikeen tapahtuu, eli siel on niinku ihmisiä ja kamera.

Ja takapihalla tapahtuu...Anc action! Huomaa hieno mikrofoni joka tolla ��nimiehell� on k'dess�...

Eki poseeraa tyytyväisenä (?) suoritukseensa